Sateinen kevät on vaikeuttanut kevätkylvöjen tekoa monin paikoin. Paikalliset rankkasateet ja ukkoskuurot ovat aiheuttaneet tuhoja jo kylvetyille tai istutetuille viljelmille. Viljelykset ovat saattaneet tuhoutua jopa kokonaan. Suurten sademäärien johdosta pellot ovat niin märkiä, että kylvötöitä ei voida jatkaa ennen useamman päivän tai jopa useamman viikon poutajaksoa.

Viljelijällä on eri vaihtoehtoja tilanteesta riippuen: kun lohkoa ei ole vielä kylvetty tai kun lohko on kylvetty, mutta siemen ei ole itänyt tai kun lohko on kylvetty, mutta kasvusto on tukahtunut veteen. Maaseutuvirasto on ohjeistanut asiaa ja kertoo tässä tiedotteessa viljelijän vaihtoehdoista erilaisissa tilanteissa.

1) Lohkoa ei ole vielä kylvetty

Viimeinen kylvö- tai istutuspäivä on 30.6. (jotkin puutarhakasvit poikkeus). Kesäkuun puoleenväliin (15.6.) mennessä viljelijä voi muuttaa lomakkeella 117 tukihakemuksen tietoja, esimerkiksi vaihtaa kasvulohkon kasvilajitietoa.

Jos lohko ei kuivu kylvökuntoon viimeiseen kylvöpäivään 30.6. mennessä, niin viljelijä voi ylivoimaiseen esteeseen vedoten kylvää lohkolle viimeistään 15.6. ilmoittamiaan muita kuin erityisesti sadontuottamiseen tarkoitettuja kasveja (esimerkiksi viherlannoitusnurmi ja riista-pelto) vielä heinäkuussa. Viljelijän tulee esittää todisteet ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista olosuhteista toimittamalla kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun viljelyn mahdottomuus on todettu. Ilmoitus on toimitettava kuitenkin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella viimeistään 30.6. Viljelijän tulee osoittaa, että alueen kylvö ei ole mahdollista 30.6. mennessä.

Jos lohkoa ei päästä kylvämään, viljelijän on ilmoitettava ala avo- tai sänkikesannoksi. Tällöin on peruttava lohkolta ne tuet, joita kesannolle ei makseta (esim. ympäristötuki). Perumisesta on tehtävä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai se voidaan tehdä lomakkeella 145. Ilmoitus tulee tehdä viivytyksettä. Sänki- ja avokesannot on niitettävä tarvittaessa. Viherkesannot on niitettävä viimeistään 31.8.

2) Lohko on kylvetty, mutta siemen ei ole itänyt

Jos kylvetty siemen on mädäntynyt märkään maahan, on olosuhteiden salliessa ensimmäinen vaihtoehto kylvää samaa kasvia uudestaan. Kasvi voidaan myös vaihtaa toiseksi, luonnonhoitopelloksi, viherlannoitusnurmeksi tai avokesannoksi. Jos kylvettävä kasvi joudutaan vaihtamaan, muutoksesta ilmoitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 117.

Uusintakylvössä on otettava huomioon aikaisemmin annetut lannoitteet. Jos kylvetyn ja tuhoutuneen kasvin suurin sallittu lannoitustaso on sama tai ylempi kuin uusintakylvössä kylvettävän kasvin lannoitustaso, niin lannoitteita ei voi antaa lisää. Jos uusintakylvössä kylvettävän kasvin lannoitustaso on suurempi kuin tuhoutuneen kasvin suurin sallittu lannoitustaso, niin silloin on mahdollista antaa lannoitteita erotuksen verran lisää.

Lohkomuistiinpanoihin on kirjattava myös alkuperäinen kasvi ja sen lannoitus sekä uusintakylvön syy. Annettujen typpi- ja fosforilannoitteiden laskenta voidaan tehdä kuitenkin alkuperäisen kasvin mukaisesti.

Jos lohkoa ei voida kylvää uudelleen viimeiseen kylvöpäivään 30.6. mennessä niin viljelijä voi ylivoimaiseen esteeseen vedoten kylvää lohkolle muita kuin erityisesti sadontuottamiseen tarkoitettuja kasveja (esimerkiksi viherlannoitusnurmi ja riistapelto) vielä heinäkuussa. Viljelijän tulee esittää todisteet ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista olosuhteista toimittamalla kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa. Viljelijän tulee osoittaa, että alueen kylvö ei ole mahdollista viimeistään 30.6.

Toinen vaihtoehto on toimia kuten tapauksessa 1) ja perua lohkolta ne tuet, joita ei makseta kesannolle.

3) Lohko on kylvetty ja orastunut/taimettunut, mutta kasvusto on tukehtunut veteen

Kokonaan tuhoutuneilla lohkoilla tulisi toimia kuten kohdassa 2).

Jos kasvulohkon osa on tuhoutunut tai kasvusto on osittain vahingoittunut koko lohkolla, voidaan tuet maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottava kasvusto. Jollei pääosalla lohkoa ole mahdollista tuhojen vuoksi tuottaa korjuu- ja markkinakelpoista satoa, lohkosta ei voida maksaa tukea, ellei tuhoaluetta kylvetä uudelleen tai tuhoutuneista alueista ei muodosteta omaa kasvulohkoa.

Jos tuhoutuneita alueita ei voida kylvää uudelleen viimeiseen kylvöpäivään 30.6. mennessä, niin viljelijä voi ylivoimaiseen esteeseen vedoten kylvää vielä lohkolle muita kuin erityisesti sadontuottamiseen tarkoitettuja kasveja (esimerkiksi viherlannoitusnurmi ja riistapelto) vielä heinäkuussa. Viljelijän tulee esittää todisteet ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista olosuhteista toimittamalla kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa. Viljelijän tulee osoittaa, että alueen kylvö ei ole mahdollista 30.6. mennessä.

Uusintakylvöissä on otettava huomioon kohdassa 2) kerrotut asiat.

Kun kasvusto vahingoittuu, viljelijän tulee jättää satovahinkoilmoitus. Ilmoitus jätetään, vaikka satovahinkokorvausta ei haeta. Ilmoitus on tehtävä välittömästi vahingon ilmaannuttua kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään samalla lomakkeella kuin satovahinkokorvaushakemus (lomake 118). Kylvöajan puitteissa on pyrittävä kuitenkin tuhoutuneet lohkot kylvämään uudelleen, jolloin ennen 30.6. jätetty satovahinkoilmoitus/
-korvaushakemus mitätöityy.

Lisätietoja Maaseutuvirastosta:

Ylitarkastaja Pirjo Kuusela, p. 020 7725 663 (Satovahinkokorvaus);

Ylitarkastaja Kati Törmä, p. 020 7725 744 (Tilatuki);

Ylitarkastaja Lauri Juntti, p. 020 7725 681 (Ympäristötuki);

Ylitarkastaja Maija Kyrö, p. 020 7725 664 (Luonnonhaittakorvaus);

Ylitarkastaja Anna Schulman, p. 020 7725 739 (Täydentävät ehdot)

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mavi.fi