Uuden maatalouden ympäristötuen yhtenä lisätoimenpiteenä on ravinnetaseet. Viljelijän on laadittava maati-lan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Taselaskelmat on tehtävä typestä ja fosforista. Lisäksi maatilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma".
Lisätietoa toimenpiteen ehdoista löytyy maatalouden ympäristötuen korjattujen sitoumusehtojen kohdasta 12.3. Korjatut sitoumusehdot lähetetään kaikille viljelijöille postitse kesäkuun alussa. Sitoumusehdot löytyvät myös internet-osoitteesta: http://lomake.mmm.fi/ > viljelijätuet > pinta-alatuet > maatalouden ympäristötuki
Tämän sivun oikeassa palstassa olevasta linkistä pääsee pellon typpitaseen esimerkkilaskelmaan. Fosforin peltotase lasketaan vastaavalla tavalla.
Peltotase on pellolle keino- ja eläinperusteisissa lannoitteissa levitettyjen ravinteiden ja sadon mukana pellolta poistuvien ravinteiden erotus eli yli- tai alijäämä.
Lohkon peltotasetta laskettaessa selvitetään ensin kaikki lohkolle levitetyt lannoitteet ja niiden määrät. Eri lannoitteiden ravinnepitoisuuksien perusteella lasketaan lohkolle käytettyjen ravinteiden määrät. Karjanlannan ravinnepitoisuudet saadaan taulukkoarvoista tai lanta-analyysista. Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot ovat maatalouden ympäristötuen sitoumusehtojen kohdassa 11.3. Muut karjanlannan ja muiden orgaanis-ten lannoitteiden käytössä huomioitavat asiat ovat myös selvitetty ympäristötuen sitoumusehtojen kohdassa 11.3. Keinolannoitteiden ravinnepitoisuudet saadaan selville esimerkiksi tuoteselosteista.
Lohkolta korjattujen satojen määrät selvitetään esimerkiksi lohkokirjanpidosta. Satotuotteiden ravinnepitoisuuksien perusteella lasketaan satotuotteiden ravinnemäärät. Satotuotteiden ravinnepitoisuudet saadaan taulukkoarvoista tai analyysista. Maaseutuvirastossa on valmisteilla tarkempi ohje ravinnetaseiden laskentaan, johon muun muassa liitetään eri satotuotteiden ravinnepitoisuuksien taulukkoarvot. Ohje valmistunee syksyllä.
Kun lannoituksen ravinteista vähennetään satojen ravinteet, saadaan erotukseksi pelloilla käyttämättä jäävä osuus ravinteista eli peltotase.
"Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaan" kuuluu toisen ja neljännen sitoumusvuoden jälkeen tehtävä arvio ravinnetaseesta (typen ja fosforin osalta) ja sen edellyttämästä toimenpiteestä. Tähän liittyy ravinteiden ylijäämän ja käytettyjen ravinnemäärien suhteen laskeminen ja vertaaminen eri vuosien välillä.
Ravinnetaselaskenta on tehtävä peltoviljelykasveille mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Velvoitekesannoille ja satoa tuottamattomille pelloille ei tarvitse laatia peltotasetta. Jos koko peruslohkolla joko ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna tai molempina viljellään esimerkiksi puutarhakasveja, ravinnetaseet -lisätoimenpiteen mukaista arviota ei ole mahdollista tehdä, eikä kolmantena vuonna peltokasvin lannoitukseen kohdistuvia vähennyksiä tarvitse tehdä.
Jos peltotase on alijäämäinen toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoituksen vähentämistä ei edellytetä. Jos peltotase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, arvio ylijäämän ja käytettyjen ravinnemäärien suhteesta on tehtävä. Tällöin alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää.
Lisätietoja:
Anne Antman, Maaseutuvirasto, Maaseutuelinkeino-osasto, p. 020 77 25734
Sami Iltanen, Maaseutuvirasto, Maaseutuelinkeino-osasto, p. 020 77 25642
