KYSYMYS: Tilalla mietitään eläinten hyvinvoinnin tuen ottamista: ei ole aggregaattia, mutta sähkölaitokselta on kysytty, että muuntajat ovat kahden puolen taloa, eli jos toinen muuntaja menee rikki, on mahdollista sähkö syöttää toiselta muuntajalta talolle. Millainen paperi pitää saada sähkölaitokselta, että uskallamme sitoutua edellä mainittuun tukeen, että ei tukia peritä sen takia pois, mahdollisessa tarkastuksessa? Ja voitko varmistaa sen, että mitä mahdollisuuksia hakijalla on peruuttaa sitoumuksensa tai osan siitä (lisäehtoja) sitoumusvuonna ennen ensimmäistä maksatusta.
Ja vielä se varmistus, että milloin pitää viimeistään olla tiloilla sitoumusten ehtojen mukaiset vaatimukset kunnossa jos ne eivät vielä sitoumushetkellä ole. Onko se tämän vuoden loppuun mennessä vai ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä?
VASTAUS: Toimenpiteiden tulee olla toteutettuna viimeistään sitoumusvuoden kalenterivuoden loppuun mennessä. Varajärjestelmä voi olla aggregaatti tms. varajärjestelmä, joka on otettavissa käyttöön niin pian, ettei sähkökatkoksesta aiheudu eläinten hyvinvoinnille haittaa. Eri suunnasta tulevan sähkön osalta tilan ja sähköyhtiön kesken tulee olla sellainen sopimus, että sähkön käyttö onnistuu heti, kun sähkökatkos on havaittu (kytkennät tehty ja/tai sopimus sähkön käyttömahdollisuudesta). Pelkkä muuntajan olemassola lähellä ei riitä. Jos sähkön saantiin menee useita tunteja, niin se ei vastaa tarkoitusta.

KYSYMYS: Kysyisin liittyen eläinten hyvinvointituen perusehtoihin, miten mahdollisuus toisesta suunnasta tulevalle sähkölle täytyy todeta? Onko oltava todistus? Kuinka nopeasti sähkön täytyy muuttua ja täytyykö sen toimia automatiikalla? Tarkoitan siis kohtaa: "Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi naapurin kanssa yhteinen aggregaatti tai liitäntä eri suunnasta tulevalle sähkölle". Jos muuntaja on tilan lähellä, josta sähköyhtiö voi sähkön tulolinjan muuttaa tilalle toisesta suunnasta tulevaksi, niin ajaako tämä tuon viimeisen lauseen tarkoituksen?
VASTAUS: Järjestelmä tulee olla käytettävissä nopeasti. Tilalla tulee olla sopimus sähköyhtiön kanssa ja käsittäisin, että liitäntä täytyy olla tehtynä, jotta se voidaan nopeasti saada käyttöön. Pelkkä muuntajan läheisyys ei välttämättä riitä. Asia täytyy tarkistaa sähköyhtiön kanssa.


KYSYMYS: Oliko lisätoimenpiteen valinnoille luomukotieläintilalla muita rajoituksia kuin nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana?
VASTAUS: Myös jos tilalla on sikoja, niin joutilaitten emakoiden ja ensikoiden jaloittelussa on päällekkäisyyttä eikä sitä voi valita.

KYSYMYS: Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumusehdoissa mainitaan lisäehtojen osalta siirtymäaika niiden toteuttamiseksi tilalla vuoden loppuun. Koskeeko tämä siirtymäaika myös perusehtoon liittyvää aggregaatin hankintaa?
VASTAUS: Kyllä.

KYSYMYS: Perusehdoissa sanotaan, että ruokinnassa on noudatettava laskelmiin perustuvaa ruokintasuunnitelmaa, jossa on huomioitu eläinten kasvu- ja tuotantovaihe. Tarkoittaako tämä, että laskelmien pohjana on aina oltava kotoisista rehuista rehuanalyysi (ja kaikista kotoisista) vai tarkoittaako tämä, että suunnitelma pohjautuu tuotoksen, kasvun, tuotantovaiheen mukaisiin tarpeisiin ja taulukkoarvojakin voi eri rehuilta laskennassa käyttää? Siis väkirehusäkin kupeen tai ostorehun tuoteselosteen sisältämä ruokintasuositus ei kelpaa.
VASTAUS: Kotoisista rehuista olisi hyvä olla analyysi tilanteissa, joissa laatu selkeästi poikkeaa normaalista tilanteesta, esimerkiksi jos korjuuolosuhteet ovat olleet huonot tai rehu on ostettu sellaiselta tuottajalta, jonka olosuhteita ei tiedetä. Tässä voi käyttää maalaisjärkeä ja miettiä, voiko luottaa taulukkoarvoihin vai onko syytä analysoida rehu. Tämän tuen mukainen ruokintasuunnitelman laatiminen ei tarvitse olla yhtään hankalampaa kuin esimerkiksi neuvontajärjestön tuotosseurannassa on. Valmisrehujen ruokintasuositusten hyödyntäminen sellaisenaan on ihan ok, mutta ne eivät pelkästään käy ruokintasuunnitelmaksi. Eläimistä täytyy tietää tarvittavat taustatiedot (ikä, tuotos, paino tai kuntoluokka jne.), että ruokintasuunnitelman laatiminen tilan olosuhteisiin onnistuu.

KYSYMYS: Kuuluuhan hyvinvoinnin perusehtoihin aggregaatti? Jostain kuulin että se olisi poistettu perustoimenpiteistä
VASTAUS: Aggregaatti ei ole poistunut. Perusehtoihin kuuluu varautuminen toimintahäiriöihin. Tässä ehtokokonaisuudessa tilalla tulee mm. olla sellainen varajärjestelmä, jolla sähkötoimiset ruokintaan, juottoon, ilmanvaihtoon, lypsyyn, lannanpoistoon ja muuhun eläinten hyvinvointiin liittyvät laitteet voidaan korvaavasti saada toimimaan. Aggregaatti on yksi mahdollisuus, muita on esim. sähköyhtiön kanssa keskusteltavat vaihtoehdot. Jos tilalla ei ole kyseisiä laitteita, vaan toiminnot tehdään esimerkiksi käsitoimisesti, niiden toimintaa ei tietenkään edellytetä sähköistettäväksi.

KYSYMYS: Sitoumusehdoissa sanotaan, "Maatilalla on sähkökatkosten varalta oltava käytettävissä sähköntuotannon varajärjestelmä... Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi naapurin kanssa yhteiskäyttöinen aggregaatti tai liitäntä eri suunnasta tulevalle sähkölle." Pitääkö kaikilla sitoutuvilla siis olla mahdollisuus aggregaatin käyttöön? Mitä mahdollisuuksia sisältää "liitäntä eri suunnasta tulevalle sähkölle"? Miten tätä valvotaan?
VASTAUS: Kaikilla sellaisilla sitoutuvilla tiloilla, joilla eläinten kannalta elintärkeät ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat toiminnot (veden saanti, ruokinta, ilmastointi, lypsy, lannan poisto ym.) ovat riippuvaisia sähkön saannista, tulee olla sähköntuotannon varajärjestelmä (esim. aggregaatti tms.). Sikatilalla laitteiston tulee olla oma. Esimerkiksi jos käytetään aggregaattia, se ei voi olla yhteiskäyttöinen toisen tilan kanssa. Nautatilalla voidaan käyttää yhteistä varajärjestelmää. Valvonnasta vastaa Mavin valvontaosasto, joka kertoo tarkemmin valvonnan yksityiskohdista.
Oman sähköyhtiön kanssa kannattaa selvittää, millaisia mahdollisuuksia tilalla on erilaisiin varajärjestelmiin sähköyhtiön kautta vai onko tilan itsensä varauduttava sähkökatkoksiin.


KYSYMYS: Millaisella aikataululla tilalle on aggregaatti hankittava? Ja jos aggregaatti on yhteiskäytössä, niin onko asiasta oltava tilojen välillä kirjallinen sopimus?
VASTAUS: Toimenpiteet tulisi olla toteutettuna sitoumusvuoden kalenterivuoden loppuun mennessä. Tieto löytyy myös sitoumusehdoista ja tuen säädöksistä. Riittää, että asia on kirjallisessa suunnitelmassa, joka tulee laatia toimintahäiriöiden varalta. Tietenkin kirjallinen sopimus on varminta, mutta ei pakollinen.


KYSYMYS: Pelastussuunnitelmasta: tila sitoutuu sekatilaksi (nautoja 10ey ja sikoja 10 ey) ja valitsee lisäehdoksi pelastussuunnitelman. Maksetaanko tuki molemmista eläinlajeista?
VASTAUS: Kyllä maksetaan, jos tila noudattaa ehtoja molempien eläinlajien osalta. Palo- ja pelastussuunnitelma on ainoa lisäehto, joka voidaan valita molemmille eläinlajeille. Se voidaan valita myös noudatettavaksi vain toisen eläinlajin osalta.

KYSYMYS: Asiakkaani kyseli, että riittääkö nautatilan terveydenhuoltokäyntilomake eläinten hyvinvointitukeen ja Nasevaan? Tila on nimittäin Atrian laatulihatila ja siellä on vuosittain päivitetty nautatilan terveydenhuoltokäyntilomake.
VASTAUS: Tilalla tulisi olla ETU-terveydenhuoltosopimus tai Maaseutuviraston lomakkeella 189 tehty terveydenhuoltosopimus. Tarkoittaa sitä, että sama taho tekee myös terveydenhuoltokäynnit ja niiden pohjalta terveydenhuoltosuunnitelman. Jos tilalla käy eläinlääkäri, joka hoitaa Atrian sopimustuotantoon tms. liittyviä terveydenhuoltoasioita, sopii oikein hyvin, että eläinlääkäri ja tila keskenään hoitavat tukeen liittyvät velvoitteet. Tuen ehtoihin kuuluu se, että Nasevaan ei tarvitse kuulua, mutta koska kuitenkin alkuperäisen kysymyksen mukaan tila on Atrian laatulihatila, edellyttää Atria tilan liittymistä Nasevaan. Nasevaan liittymistä varten tilan pitää tehdä uusi ETU- terveydenhuoltosopimus oman eläinlääkärinsä kanssa. Sopimus pitää uusia kirjallisena ja allekirjoitettuna, koska tila antaa terveydenhuoltosopimuksella siinä mainituille tahoille oikeudet tilaa koskevien tietojen katseluun ja käyttöön.

Terveydenhuoltosopimus voidaan tehdä joko alueen virkaeläinlääkärin tai tilan valitseman yksityiseläinlääkärin kanssa. Teurastamoiden palveluksessa ei ole eläinlääkäreitä, jotka ongelma- ja poikkeamatilanteita lukuun ottamatta tekisivät terveydenhuoltokäyntejä tiloille. Teurastamoiden palveluksessa olevat terveydenhuoltoeläinlääkärit hoitavat yksityispraktiikkana jonkin verran (tuontikaranteenit, emakkorenkaat tms.) terveydenhuoltoa, mutta normaalien tuotantotilojen terveydenhuoltoon heillä ei ole aikaa. Atria laatulihatilojen terveydenhuolto on hoidettu ja hoidetaan myös jatkossa pääsääntöisesti paikallisten virka- tai yksityiseläinlääkäreiden toimesta.

Atria laatulihatilat on siis ohjattu (tai ohjataan) liittymään Nasevaan ja niiden terveydenhuollon seuranta tullaan hoitamaan Nasevan kautta. Atrialla ei enää ole omaa erillistä seurantaa terveydenhuollon toteutumiselle laatulihatiloilla. Naseva-järjestelmä siis seuraa, tulevatko terveydenhuoltokäynnit tehdyiksi.

Vielä tulee esille kysymys, tarkoitetaanko kysymyksessä mainitulla nautatilan terveydenhuoltokäyntilomakkeella teurastamoiden aikoinaan ennen Nasevan tuloa käyttämää yksisivuista lomaketta "Terveydenhuollon tilakäynti nautakarjatilalle", jonka yläreunassa on paikka teurastamon logolle vai Nasevan nettisivuilta löytyvää kaksisivuista lomaketta "Nautatilan terveydenhuoltokäyntilomake", jonka alareunassa on Nasevan yhteystiedot. Yksisivuinen lomake ei sisällä kaikkea sitä tietoa, mitä eläinten hyvinvointituki terveydenhuollolta edellyttää, joten varminta siis käyttää Nasevan lomaketta "Nautatilan terveydenhuoltokäyntilomake" tai lomaketta joka sisältää vastaavat tiedot.

Nasevan suhteen on vielä syytä huomioida, että vuoden 2010 alusta voimaan tullut ketjuinformaatio eli tilan eläinten terveydentilaa ja lääkityksiä koskevan tiedon toimittaminen teurastamon tarkastuseläinlääkärille 24 tuntia ennen eläinten teurastusta on tarkoitus hoitaa Nasevan kautta.


KYSYMYS: Kysymys liittyy nautatilan terveydenhuollon vaatimuksiin. Sitoumusehtojen sivulla 6 lukee: Pälvisilsatartuntojen osalta vaatimus ei koske lihantuotantoon kasvatettavien vasikoiden loppukasvattamoita. Sivulla 14 kohdassa 9 lukee: Vaatimus ei koske lihanautojen terni- ja teinikasvattamoita. Siis miten tämä on?
VASTAUS: Molemmissa tarkoitetaan loppukasvatusta harjoittavia tiloja.


KYSYMYS: Ilmeisesti viljelijä tekee itse kirjallisen palontorjunta- ja pelastussuunnitelman. Suunnitelman pitää olla toteuttamiskelpoinen - miten se määritellään ja kuka sen määrittää? Pitääkö jonkun varmistaa, että suunnitelma on toimitettu pelastusviranomaiselle?
VASTAUS: Kukaan ei varsinaisesti määritä sitä, mikä on toteuttamiskelpoinen. On lähinnä ajateltu sitä, että jos suunnitelmassa on kirjattu, että naapurissa on tyhjillään oleva navetta, johon eläimet voi sijoittaa onnettomuustapauksessa, niin asia tulee olla sovittuna naapurin kanssa ja siten toteuttamiskelpoinen. Tai jos suunnitelmassa on, että onnettomuustilanteessa voidaan saada apua tilan entiseltä isäntäparilta, niin oletetaan, että he ovat siinä kunnossa, että voivat todella auttaa. Vastuu palo- ja pelastussuunnitelman toimittamisesta pelastusviranomaiselle on viljelijällä. Sehän on viljelijän itsensä etu, että paikallinen pelastusviranomainen tietää tilan asioista tältä kannalta.


KYSYMYS: Käykö tällainen netistä saatava pohja palo- ja pelastussuunnitelmasta http://www.equinelife.fi/files/maatilojenpalontorjunta2005.pdf eläinten hyvinvointituen lisäehdon täyttämiseen?
VASTAUS: Kyllä tällainen suunnitelma on ihan ok. Näitä erilaisia suunnitelmia on netissä ja ne saattavat poiketa toisistaan. Valmiita pohjia voi käyttää, mutta niihinhän voi itsekin vielä lisätä asioita, joita katsoo tärkeiksi ja niitä voi tietysti täydentää myöhemminkin. Varmasti yhtä tärkeää kuin suunnitelman alkuperäinen muoto on sen työstäminen ja siinä prosessissa varmasti voi tulla käsitellyksi ja tehdyksi sellaisiakin lisäyksiä, joita valmiilla pohjalla ei ole.