KYSYMYS: Tila on valinnut vähintään 6 kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen -lisäehdon. Tilalla on ylämaankarjaa ja makuuhallina toimii kolmiseinäinen tuulisuoja/pihatto. Suojassa on jyrätty murskelattia, jonka päällä on "kestokuivikepatja". Kun kuivikkeet tyhjennetään kerran vuodessa ei lattiaa tarvitse uusia vaan se pysyy ehjänä. Kysymys on nyt, että täyttääkö tämä lattiaratkaisu kiinteäpohjaisuusvaatimuksen vai pitääkö murskeen päälle tehdä betoni tai asvalttikerros?
VASTAUS: Jos kunnan ympäristöviranomaisella ei ole mitään huomautettavaa ympäristönäkökohdista, niin jyrätty murske on ehtojen mukainen kiinteä pohjaratkaisu. Sen päällä tulee olla sitten kuivitus, joka muodostaa pehmeän ja kuivan makuualustan.

KYSYMYS: Minkä ikäiset hiehot pitää kesällä laiduntaa? 6 kuukauden ikäiset on laidunnettava, mutta miten laidunnusvelvoite pitää täyttää niillä hiehoilla, jotka tulevat laidunnuskauden aikana (1.5.–30.9.) 6 kuukauden ikään? Esimerkiksi toukokuun alussa 3 kuukauden ikäinen hieho täyttää elokuun alussa 6 kuukautta ja ehtii olla laitumella vielä 60 päivää ennen syyskuun loppua. Voiko tähän kohtaan saada ohjetta, että esim. viimeistään elokuussa 6 kuukautta täyttävät on laidunnettava ja esimerkiksi syyskuussa 6 kuukautta täyttäviä ei enää tarvitse laittaa syyssateeseen ulos?
VASTAUS: Laidunnusvelvoite tulisi täyttää 6 kuukauden ikäisten lihanautojen ja kytkettynä pidettävien lypsylehmien, hiehojen ja niiksi kasvatettavien osalta aina 6 kuukauden täyttyessä. Nämähän on kuitenkin laskettava ulos myös talvikaudella.
Sen sijaan naudat, joilla ei ole talviulkoilutusvelvoitetta – pihatossa tai karsinassa kasvatettavat lypsylehmiksi tarkoitetut naudat – voidaan jättää laiduntamatta silloin, kun 60 päivän laidunnusvelvoitetta ei enää pysty täyttämään 30.9. mennessä. Lypsynaudat, joilla 6 kuukauden ikä täyttyy heinäkuussa tulee päästää laitumelle, mutta jos 6 kuukauden ikä täyttyy vasta elokuussa, laidunnusvelvoitetta ei näillä ole.

KYSYMYS: Viljelijä kysyy, kun on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin tukeen ja valinnut lisäehdoksi muun muassa vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen ja nyt haluaisi luopua tästä lisätoimenpiteestä. Voiko tässä vaiheessa ilmoittaa, että haluaa poistaa yhden lisätoimenpiteen, mutta ei halua perua koko hakemusta?
VASTAUS: Vuonna 2011 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (VNa 138/2011), jolla muutettiin asetusta 130/2008, tilalle sopimattomasta lisäehdosta voi luopua. Jos lisäehdosta luopuu, siitä maksettu tuki aiemmilta vuosilta on maksettava takaisin.

KYSYMYS: Lihanautatila ei tarvitse sähköä muuhun kuin ilmastointilaitteisiin ja sähkökatkoksen sattuessa voidaan avata ikkunoita ja ovet. Onko oltava aggregaatti?
VASTAUS: Näyttäisi siltä, ettei tilalla ole tarvetta aggregaattiin.


KYSYMYS: Onko sillä merkitystä, jos A luopuu vain karjankasvatuksesta, mutta jatkaa muuten peltojen viljelyä? Voiko B ottaa lisäksi uuden lisätoimenpiteen esimerkiksi ensi vuonna?
VASTAUS: Uutta lisäehtoa ei ole mahdollista nykyisten säädösten mukaan ottaa. Lisäehtoja voi olla enintään kaksi. Jos alun perin on valittu yksi, toista ei voi enää myöhemmin valita. Lisäehdon vaihtaminen alun perin valitun määrän puitteissa tuotantosuunnan vaihtamisen yhteydessä sen sijaan on mahdollista.

KYSYMYS: Voiko yli 6 kk:n ikäisiä kastroituja härkiä pitää samassa karsinassa samanikäisten hiehovasikoiden kanssa?

VASTAUS: Kastroidut härät ovat eri sukupuolta kuin hiehot, joten pääsääntö on, ettei härkiä pidetä hiehojen kanssa. Näkisin kuitenkin, että jos eläimet on kastroitu hyvin pieninä eikä vasta sukupuolisen kehityksen edetessä ja ne eivät hyppimällä tai muulla tavoin ahdistele hiehoja, niin niiden pitäminen yhdessä hiehojen kanssa ei välttämättä ole vastoin tuen ehtoja. Tavoitteena kuitenkin on, että samassa tilassa olisi sopusointuinen ryhmä niin, että yhteenotoilta vältyttäisiin.

KYSYMYS: Kysyisin lihanautojen sairaskarsinan vaatimuksista seuraavaa (lisäehtona sairas- ja hoitokarsina); - voiko lihanautojen sairaskarsina olla kapeampi kuin 3 metriä?

VASTAUS: Mittavaatimukset (koko vähintään 10 m2 ja lyhin sivu vähintään 3 metriä) koskee poikimakarsinana käytettävää karsinaa. Jos karsinaa käytetään vain hoito- tai sairaskarsinana, karsina voi olla kapeampi kuin 3 metriä. Poikimakarsinoita tulee varata niin, että tilan poikivat lehmät voi aina tarvittaessa sijoittaa poikimaan karsinaan. Lisäksi muita karsinoita on oltava niin, että minimivaatimus karsinoiden määrälle täyttyy.

KYSYMYS: - täytyykö sairaskarsina olla koko ajan käyttövalmiina ja talvivarusteltu vai riittääkö että kaikki tarvittava on tarkastettaessa käsillä (esim. säteilylämmitin, suojapressu, valo). Kylmäkasvattamo saa nykyiseen turvesiiloon mielestäni ihan hyvän sairaskarsinan ja isäntä esitti ihan hyvät ratkaisut pakkastenkin varalle, mutta pitääkö sen olla koko ajan toimintakunnossa? Samalla tilalla vaadin kuitenkin lisäksi pienimmille vasikoille lämpöiseen tilaan tarvittaessa koottavan sairaskarsinan.

VASTAUS: Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoita voi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, mutta niiden tulee olla käytettävissä heti, kun tarve niiden käyttöön ilmenee. Jos turvesiilo on nopeasti otettavissa käyttöön, se on karsinana ok.

KYSYMYS: - pitääkö sairaskarsinaan tehdä ikkuna sivuseinälle, kun ruokintapöydän kautta näkyy vain tilan muuta toimintaa, mutta ei muita nautoja?

VASTAUS: Ehtojen mukaan karsinasta tulee olla näköyhteys muihin nautoihin, joten niiden suuntaan tulee olla vähintään ikkuna.

KYSYMYS: Missä iässä sonni muuttuu siitoseläimeksi? Ovatko jo 2-3 kk:n ikäisinä tiloille tulevat sonnivasikat sellaisia, joilta salmonellatodistus pitää olla?

VASTAUS: Siitossonni on siitoskäyttöä varten oleva yli 2-vuotias sonni.

KYSYMYS: Perusehdoissa sanotaan, että nautatilalla ei saa olla BVD-tartuntaa ja että eläinlääkäri selvittää tautivapauden tilakäynnillään. Pitääkö BVD:stä olla siis oikein tutkimustulokset vai riittääkö todentamiseksi, että ei ole mitään oireita?
VASTAUS: On periaate, että tila on tautivapaa niin kauan, kunnes toisin todistetaan. Jos on syytä epäillä BVD:tä esim. rutiinitarkastuksen jälkeen, niin otetaan näytteet ja asia tutkitaan perusteellisemmin.

KYSYMYS: Kuinka sonnikasvattamossa pidetään tuotannonseurantaa? Täytyykö punnita painoja vai riittääkö esimerkiksi teurastulokset tähän?
VASTAUS: Katso Mavin nettisivuilta kohdasta Nautatilan tarkistuslista:

"12. harjoitetaan järjestelmällistä tuotantoseurantaa ja eläimet ruokitaan kirjallisen, laskelmiin perustuvan ruokintasuunnitelman avulla
a. rehujen koostumuksesta on käytettävissä taulukkoarvot tai rehuanalyysit (ostorehut ja poikkeavat suuremmat kotoisten rehujen rehuerät)
d. lihakarjasta on käytettävissä arvioidut syntymäpainot ja teuraspainot, joiden perusteella laskettu päiväkasvu
e. ruokintasuunnitelmaa päivitetään tilanteen mukaan, uusi ruokintasuunnitelma tehdään vähintään sisä- ja ulkoruokintakaudelle
f. painot vaa'alla tai mittanauhalla ellei ole mainittu arviopainon käyttömahdollisuutta
g. lääkitykset, sairaudet ja poistot kirjataan"

KYSYMYS: Perusehdoissa on asiaa sähköntuotannon varajärjestelmästä, joka tilalta pitää löytyä (joko oma tai yhteinen). Miten tilalla, jossa navettapuolella ei ole toimintoja, joissa tarvittaisiin sähköä: pitääkö aggregaatti kuitenkin löytyä, jos vaikka veden tulo voidaan varmistaa toisin?
VASTAUS: Ei tarvitse, jos asia on hoidettavissa muutenkin.

KYSYMYS: Jos tila rakentaa vasikoille vasikkapiilon tai vasikkakamarin, johon pääsevät syömään erilleen ja lepäämään (ja täyttää tuen vaatimat ehdot), voiko emolehmätila hakea tätä lisäehtoa?
VASTAUS: Voi, jos kaikki lisäehdon vaatimukset täyttyvät. Katso myös muut aiheeseen liittyvät kysymykset näiltä sivuilta.

KYSYMYS: Miksi lypsylehmää saa pitää parressa, mutta emolehmää ei?
VASTAUS: Tuen valmisteluvaiheessa on linjattu, että lihantuotantoeläimiä, mukaan lukien emolehmät, ei saa pitää parteen kytkettynä. Lypsylehmän kiinni kytkeminen on käytännön työn kannalta välttämätöntä niissä navetoissa, joissa on parsirakenteet vaikka eläimen hyvinvoinnin kannalta vapaa olo on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Emolehmälle kiinni kytkeminen ei ole tarpeen ihmisten työn kannalta ja sen hyvinvointia mitattaessa vapaus on yksi suurimmista vaikuttimista. Etenkin tiloilla, joilla poikimiset alkavat jo sisäruokintakaudella on luonnollista, että emo ja vasikka saavat olla vapaasti yhdessä.

KYSYMYS: Kyseessä on sonnikasvattamo. Tarvitseeko tällaisella tilalla olla
aggregaatti?
VASTAUS: Kyllä, jos toiminnot ovat sähköstä riippuvaisia, mutta jos ruokintaan, juottoon, ilmanvaihtoon ja lannanpoistoon liittyvät toiminnot saadaan toimimaan ilman sähköä, niin aggregaatti on tarpeeton.

KYSYMYS: Miten tilan eläinyksikkömäärä muodostuu, onko se keskiarvo joltain ajalta, vai kuinka?
VASTAUS: Ey-määrä on nautatilalla 1. sitoumusvuonna 1.5.¿1.9. välisen ajan keskiarvo. Seuraavina sitoumusvuosina se on tukihakuvuotta edeltävän vuoden 2.9. ja tukihakuvuoden 1.9. välinen keskiarvo.

KYSYMYS: Miten määritetään vasikka? Onko se alle kuuden kuukauden ikäinen?
VASTAUS: Vasikka on alle kuuden kuukauden ikäinen nauta.

KYSYMYS: Miten eläinten hyvinvointituki ja lisäehto vasikoiden pito-olosuhteiden parantamisesta suhtautuu vasikoiden majoittamiseen igluihin? Iglut sijoitettaisiin ulos tai erilliseen katokseen/rakennukseen. Tässä osoite mistä löytyy mm. tietoa igluista: http://www.holm-laue.de/eng/index.html
VASTAUS: Vasikkaiglut voidaan hyväksyä, jos niissä pidetään ehtojen mukaisesti vasikkaryhmää, jos ne ovat lämmitettävissä, jos juoma on kylmänä vuodenaikana lämmintä ja jos niissä käytetään runsaasti kuiviketta (mieluiten olkea, johon vasikka voi mennä hieman suojaan).

KYSYMYS: Mitä tarkoitetaan vasikkakasvattamolla?
VASTAUS: Vasikkakasvattamolla tarkoitetaan tuotantomuotoa, jossa tilan ulkopuolelta tuodaan (yleensä useilta tiloilta samanaikaisesti) vasikoita kasvatettavaksi joko jonkin aikaa (välikasvattamo) tai sijoitus on lopullinen ennen teurastamolle vientiä (loppukasvattamo).

KYSYMYS: Asetuksessa ja sitoumusehdoissa lukee ¿Nautatilalla on sähkökatkosten varalta oltava käytettävissä sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa lypsy, juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan." Sanamuodon "ja tarvittaessa lypsy, juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan" käsitän niin, että mikäli edellä mainitut toimet hoidetaan sähköisesti, on tällöin varajärjestelmä oltava. No, lypsyn kannalta sähkö on välttämätön, se on selvä. Mutta entäs nuo muut, jos viljelijällä on osoittaa että hän kykenee hoitamaan juoton, ruokinnan ja lannanpoiston hyväksyttävällä (normaaliin rutiiniin verraten) tavalla ilman sähköä niin tarvitseeko hän silloin varavoimaa? Sama tietenkin on koneellisessa ilmanvaihdossa, joillakin tiloilla voi olla ilmanvaihto toteutettu siten että normaalisti ilma vaihtuu koneellisesti mutta sähkökatkosten aikaan ilmanvaihto toimii kuitenkin painovoimaisesti. Hyväksytäänkö nämä ja millä kriteereillä korvaamaan aggregaatin tarve? Kovinkaan monella tilalla ei nimittäin ole aggregaattia käytössään ja tiukasti tulkiten nämä tilat eivät voi sitoutua eläinten hyvinvoinnin tukeen laisinkaan. Tähän liittyen on sitten niitä tiloja, joilla on usean tilan yhteinen aggregaatti käytössä. Mikä on maksimi tilojen määrä yhdelle aggregaatille? Tämäkin on varmaan niin tilakohtainen asia, ettei suoraa vastausta ole, koska tilojen tuotantosuunnat voivat olla erilaiset ja karjasuojien koneistus myös vaihtelee paljon tiloittain. Mutta näihin kysymyksiin me tulemme törmäämään varmaan hyvin usein tämän kevään aikana.
VASTAUS: Yleisesti ottaen, aggregaatti ei ole välttämätön, jos toiminnot saadaan toimimaan ilmankin. Tärkeintä on saada eläimen hyvinvoinnin kannalta keskeiset asiat toimimaan. Ks. myös muut vastaavat vastaukset.

KYSYMYS: Hyvinvoinnin tuen kohdassa 4.4 ehdoissa lukee "Tilalla on harjoitettava järjestelmällistä tuotantoseurantaa. Tuotantoseurantaa voivat hoitaa esimerkiksi neuvontajärjestö, meijeri, teurastamo tai viljelijä itse." Lypsykarja- ja lihanautatiloilla asia lienee melko yksinkertainen, mutta mitä tuotantoseuranta esimerkiksi emolehmätiloilla, joka myy vasikat välitykseen, tarkoittaa? Onko se vasikoiden syntyvyyden seurantaa, emojen tiinehtyvyyden seurantaa, lähtevien vasikoiden iän ja lähtöpainon ylös kirjaamista sekä eläinten terveyden tarkkailua ym.? Ohjeistus olisi hyvä saada, myös mahdollisille muille eläinryhmille joille ei varsinaista tuotantoseurantajärjestelmää ole olemassa.
VASTAUS: Tähän on vastaus nettisivuilla kohdassa Hakijan muistilistat Nautatilan tarkistuslista ja Tuotantoseuranta, nautatilat


KYSYMYS: Sitoumusehtojen kohdan 6.6 mukaisesti koko kotieläintuotanto ja myös sitoumus voidaan siirtää toiselle viljelijälle. Voiko tällä viljelijällä olla ennestään vastaava sitoumus?
VASTAUS: Asetusteksti ei tunne sitoumusten fuusiota, vaan jompikumpi sitoumus pitää purkaa. Jatkava viljelijä ei voi omaansa purkaa, joten se siirrettävä pitäisi purkaa. Ja jos kolme vuotta on kulunut, niin ei tule seuraamuksia.

KYSYMYS: Olisin kysynyt, mitä hakuohjeissa oleva kohdassa 4.4. oleva tuotannonseuranta emolehmätilalla käytännössä tarkoittaa? Me emme ole karjantarkkailussa emmekä aio liittyä. Kasvatamme itse lähes kaikki vasikat. Sonni ostetaan aina tarkkailutilalta ja uudet emot valitaan kasvatukseen emän ja "sisarusten" ja itse vasikan kasvun ominaisuuksien perusteella. Niistä ei tehdä sen erikoisempia raportteja säilytettäväksi tilalla. Lisäksi teurastamosta tulee kasvuraportteja, joista vielä voi katsoa minkä emän jälkeläinen on kasvanut hyvin. Eläinlääkärikäynnit merkitään omaan mappiin ja muut hoidot esimerkiksi sorkkahoidot. Riittääkö tällainen tuotannon seuranta? Viljat ja rehu tutkitaan syksyisin ja rehutehtaalta tulee ruokintasuunnitelma.
VASTAUS: Tämä löytyy myös Mavin nettisivuilta Täsmennyksistä ja tulkinnoista kohdasta Tuotantoseuranta, nautatilat:
" Emolehmätilalla tulisi vähintään toteutua (mukana emolehmät ja lihakarja, koska tilalla kasvatetaan vasikat itse):

harjoitetaan järjestelmällistä tuotantoseurantaa ja eläimet ruokitaan kirjallisen, laskelmiin perustuvan ruokintasuunnitelman avulla
a. rehujen koostumuksesta on käytettävissä taulukkoarvot tai rehuanalyysit (ostorehut ja poikkeavat suuremmat kotoisten rehujen rehuerät)

c. emolehmistä on käytettävissä paino ruokintasuunnittelun perustaksi, eloon myytäviltä tai omalle tilalle pitoeläimiksi jätettäviltä eläimiltä vaihtoehtoisesti vieroituspaino, välityspaino tai 200 pv paino, edellä mainittujen perusteella pystytään laskemaan päiväkasvut käyttäen arvioituja syntymäpainoa, poikineiden emolehmien / vieroitettujen vasikoiden määrät kirjataan
d. lihakarjasta on käytettävissä arvioidut syntymäpainot ja teuraspainot, joiden perusteella laskettu päiväkasvu
e. ruokintasuunnitelmaa päivitetään tilanteen mukaan, uusi ruokintasuunnitelma tehdään vähintään sisä- ja ulkoruokintakaudelle
f. painot vaa'alla tai mittanauhalla ellei ole mainittu arviopainon käyttömahdollisuutta
g. lääkitykset, sairaudet ja poistot kirjataan"

Näyttäisi siltä, että lähes kaikki jo täyttyykin, mutta emolehmäpuolella on vielä jotain tietoja, joita tarvittaisiin.

KYSYMYS: Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana. Kuinka paljon laidunta pitää olla/lehmä että kyseinen ehto täyttyy? Riittääkö, että lehmät laiduntavat yhdellä lohkolla koko kesän ja käyvät navetassa syömässä? Meillä on pihattonavetta ja aperuokinta.
VASTAUS: Laidun ei tarvitse olla esimerkiksi ilmoitettu laitumena tukihakemuksessa, mutta ajatuksena olisi, että eläimet edes jonkin verran voisivat nauttia laitumella syömisestä. Pelkkä jaloittelutarha ei täytä laitumen edellytyksiä, mutta toisaalta mitään kokovaatimusta laitumelle ei ole. Lisäruokinta on mahdollinen. Teillä on ilmeisesti koko ruokinta appeella ympäri vuoden. Tämä on aivan rajoilla, mutta jos edes jonkinlainen laidunrehu on mahdollinen, niin näkisin, että lisäehdon voi valita. Minimilaidunajaksihan on määritelty 60 päivää, joten ehkä jonkin aikaa lehmille on laidunrehuakin tarjolla?

KYSYMYS: Lisäehtona on vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen. Epäselvyytenä on, kuinka vanha on vielä vasikka. Meillä on välityskasvattamo ja alle 2 kk on omassa osastossa, sen jälkeen ne ovat noin kuukauden vieroituskarsinassa, jossa on kuivitettu makuualue. Sen jälkeen ne ovat ritiläkarsinoissa noin 11 kk ikään ja siirtyvät sitten kylmäpihattoon. Onko mahdollista saada vasikoiden pito-olosuhde parannus lisätoimnepidettä?

VASTAUS: Vasikka on alle kuuden kuukauden ikäinen nauta. Koska vasikat ovat 3-6 kk ikään kokoritiläkarsinoissa, vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -lisäehto ei sovi tilallenne. Jos karsina olisi osaritiläkarsina ja kiinteällä alueella oleva makuualue kuivitettavissa ja muut ehdot täyttyisivät, lisäehto sopisi.KYSYMYS: Pihatossa on yhteensä viisi poikimakarsinaksi aiottua karsinaa, neljä toisessa päässä ja yksi toisessa päässä pihattoa. Yksittäiskarsinasta on näköyhteys navettaan, mutta muuten se on erillään muista. Yksi karsina on kokonaan ritilällä. Käyvätkö karsinat? Riittääkö ala (mukana kuva)?

VASTAUS: Pelkästään ritilällä oleva karsina ei kävisi ilman, että siihen laitetaan esimerkiksi parsimatto tms. makuualustan kiinteäksi tekevä rakenne. On varminta, että lasket itse lisäehdon mukaisen tarpeen aivan ehtojen mukaan. Poikimakarsinoissa ehdoton on se 10 m2:n koko ja lyhimmän sivun 3 metriä. Niissä karsinoissa, joissa karsinan seiniä ei voi siirtää, karsinan pituuden tulee olla vähintään 3,5 metriä. Myös muut lisäehdon ehdot tulee täyttää. Kaikkien karsinoiden ei välttämättä tarvitse täyttää poikimakarsinan mittoja, jos on varmuus siitä, että niitä ei tarvita yhtä aikaa nimenomaan poikimakarsinoina. Erillisestä karsinasta tulee olla vähintään näköyhteys muihin nautoihin, että eristettynä oleva nauta säilyttää edes jonkinlaisen lauman jäsenyyden.KYSYMYS: Kysyn varmennusta yhden lisäehdon valintaan, kun sitoumusehdoissa on maininta, että lisäehdon tulee parantaa eläinten hyvinvointia. Voiko valita kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantamisen, jos on vanha parsinavetta, jossa on ollut jo ristikytkyt, joka ei estä estä ominaisia liikkeitä? Ja jos parsinavetassa on länkikytkyet ja vaihtaa ne sitoumusvuoden kalenterivuoden loppuun mennessä hyväksyttäviin, voi valita? VASTAUS: Molemmissa tapauksissa tila voi valita lisäehdon. Pienemmillä tiloilla noin 1/2 osaa naudoista tulee olla lisäehdon piirissä ja suuremmilla tiloilla noin 1/3 naudoista.

KYSYMYS: Tilalla on 0-6 kk ikäisiä eläimiä. Sairaskarsina lisäehto: onko lisäehto tarkoitettu pelkästään vanhemmille eläimille kuten lypsy- ja emolehmille sekä lihanaudoille? Vai voiko myös vasikkatila valita kyseisen lisäehdon? Jos voi, niin pitääkö vasikoillakin olla väh. 10m2 pinta-ala/karsina?

VASTAUS: Kyllä lisäehdon voi valita vasikkatilakin. Silloin noudatetaan lihanautojen tilavaatimuksia. KYSYMYS: Lihanautojen loppukasvatus. Tarvitaanko aggregaatille valmiutta, jos sähköä tarvitaan vain ilmanvaihtoon? Sähkökatkon sattuessa ilmanvaihto tapahtuu alipaineisena, tuloilma luukuista ja poistoilma menee poistohormeista. VASTAUS: Jos kaikki toiminnot saadaan hoidettua ilman sähköä, aggregaattia ei tarvita.KYSYMYS: Sairaskarsinan lyhin sivu vähintään kolme metriä, koskeeko vaatimus myös lihanautoja?VASTAUS: 3 metrin vaatimus koskee poikimakarsinoita. Jos tilalla ei ole poikivia, niin karsinaa koskevat vain yleiset tilavaatimukset, joista on tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa 592/2010.KYSYMYS: Pitääkö sairaskarsinan makuualusta olla täysin kiinteäpohjainen? VASTAUS: Makuualustan on oltava kiinteäpohjainen, mutta koko karsinan ei välttämättä tarvitse olla kiinteäpohjainen. KYSYMYS: Edellytetäänkö tilalta BVD-testausta vai riittääkö BVD-vapauteen, että tautia ei ole koskaan havaittu tai todettu?VASTAUS: Tilalla on tautivapaus niin kauan, kun mahdollinen tauti todetaan. Tilan ei tarvitse itse todistaa tautivapautta vaan tilanne tutkitaan, jos on aihetta epäillä, että tilalla olisi kyseessä oleva tauti.KYSYMYS: Nupoutuksen kivunlievityksestä: Voinko toteuttaa nupoutuksen (mahdollisimman nuorelle vasikalle) itse, jos vaikkapa antaa vasikalle eläinlääkärin ohjeen mukaan jauheista kipulääkettä (esim. ketoprofein- valmistetta). Vai onko pistosvalmiste ja eläinlääkäri ainut ja oikea vaihtoehto? VASTAUS: Terveydenhuoltoeläinlääkärin mukaan eläinlääkärin antama asianmukainen kivunlievitys on vähintään rauhoitus ja sarven aiheen puudutus tai rauhoitus ja sarven aiheen puudutus ja kipulääkitys. Pelkkä vasikan rauhoitus tai jauheinen kipulääkitys toimenpiteen ajaksi ei ole riittävä.KYSYMYS: Talviaikaisesta jaloittelusta: Mikä on talvitarhan minimikokovaatimus / eläin? VASTAUS: Talvijaloittelualueelle ei ole tämän tuen ehtona minialaa. Noudatetaan pohjalainsäädäntöä. KYSYMYS: Edellytetäänkö tai tullaanko jatkossa edellyttämään siltä mitä erityisiä ympäristökriteereiden täyttämisiä (pohjamateriaalit, lumen ja sulamisvesien käsittely jne.)? VASTAUS: Vähintään täydentäviä ehtoja on nyt noudatettava. Tulevaisuudesta en pysty sanomaan.KYSYMYS: Käykö tilalle nautojen lisäehto "kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen": kyseessä on 50 lehmän pihatto, jossa on 14 siemennyspartta, jotka ovat koko talven täynnä, eli siemennysikäiset hiehot ovat parsissa kiimantarkkailun helpottamiseksi ja siemennetään aina aikanaan. Äkkiseltään eläinmäärä tuntuu vähäiseltä, mutta kuka tekee valinnan siitä, onko lisäehto valittu oikein? Viljelijä on jo kauhuissaan mahdollisesta valvonnasta, jos koko lisäehto on väärin valittu ja tuet peritään takaisin. Voihan viljelijä perua lisäehdon niin halutessaan?VASTAUS: On linjattu, että noin 1/2 tilan eläimistä (eläinmäärä) tulisi olla lisäehdon piirissä keskimääräistä pienemmillä tiloilla ja noin 1/3 keskimääräistä suuremmilla tiloilla. Tämä on ollut karkea, ohjeellinen linjaus, jolla on yritetty antaa jonkinlaista ohjenuoraa lisäehdon valintaan. Tämä tila ei ole pienemmästä päästä eläinmäärän suhteen ja kytkettyjen nautojen osuus on vasikat ja nuoremmat hiehot mukaan lukien alle 1/3. Näkisin, että tilan ei kannattaisi eikä se voisi valita tätä lisäehtoa.

KYSYMYS: Jaloittelu talvella (naudat). Jaloittelutarha voisi olla suhteellisen helposti toteutettavissa, mutta lanta askarruttaa. Mennäänkö mmm-rmo c4 mukaan vai onko muita tulkintoja asiaan?

VASTAUS: On hyvä noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Vähintään on noudatettava täydentäviä ehtoja (esimerkiksi nitraattiasetus).

KYSYMYS: Tilalla on sonnikasvattamo, jossa on sekä siis ternivasikoita ja juottovasikoita jne. Kaikille eläimille on rakopalkkiritilät koko pituudeltaan (näin ainakin ymmärsin). Kysymys kuuluu, voiko tällainen tila ylipäätään sitoutua eläinten hyvinvoinnin tukeen?

VASTAUS: Perusehtojen mukaan sitoutuminen on mahdollista. Perusehdoissa oleva eläinten ja pitopaikan puhtaanapitovelvollisuus ja muun muassa tarpeen mukainen kuivitus liittyy tautisuojausta koskevissa terveydenhuollon vaatimuksissa olevaan ulosteperäisten taudinaiheuttajien torjuntaan. Useassa lisäehdossa sen sijaan on määrätty kuivituksesta.

KYSYMYS: Koskeeko eläinten hyvinvoinnin tuen lisäehto naudoille: "vähintään 6 kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" tilan kaikkia kyseisen ikäisiä nautoja? Jos tilalla esimerkiksi 80 lypsylehmää ja hiehot sekä lisäksi vähän sonneja, koskeeko tuo lisäehto myös noita vähemmistönä olevia sonneja?

VASTAUS: Koskee kaikkia tilan vähintään kuuden kuukauden ikäisiä nautoja, tässä tapauksessa myös vähemmistönä olevia sonneja.

KYSYMYS: Jos maitotilalle syntyy liharoturisteytys-lehmävasikka, jonka käyttötarkoitukseksi ilmoitetaan syntyessä lihantuotanto, niin tarkasti ottaen se pitää laskea talvella hiehojen ryhmäkarsinasta jaloittelemaan, vaikka muita, maitorotuisia hiehoja ei tarvitse (koska niitä ei ole kytketty). Eikö olekin näin? Mutta jos liharotuisen vasikan käyttötarkoitukseksi ilmoitetaankin maidontuotanto, niin silloin sitä ei tarvitse laskea talvella jaloittelemaan, vaikka se loppujen lopuksi päätyisikin lihantuotantoon ennen siemennystä. Haluaisin varmistuksen, että tulkitaanko asia näin tarkasti vai ei, ja onko liharoturisteytysvasikan ilmoittaminen maidontuotantoon ylipäänsä sallittua?

VASTAUS: Valvontapuolelta tulleen tiedon mukaan hieho tulee merkitä lihantuotantoon, jos se on sinne tarkoitettu. Valvontapöytäkirjalla käyttökoodi on näkyvissä. Ehtojen mukaan lihanaudat on päästettävä ulos myös talvella. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa, jossa maitotila on valinnut Laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana -lisäehdon, valvonta ei todennäköisesti lähtisi puuttumaan yksittäisten risteytysten talvijaloitteluun, jos kaikki muut hiehot ovat maitorotuisia ja käyttötapa maidontuotanto. Jos yli 6 kuukautisia lihahiehoja on enemmänkin, niin silloin asiaan puututaan.

KYSYMYS: Lypsykarjatilalla eläimet ovat pihatossa ja lehmät pääsevät kesällä laitumelle. Sonneja tilalla ei ole. Hiehot viedään kesällä metsään, johon ne ruokitaan. Alueella ei kasva paljoa syötävää, siksi ruokinta. Voiko tila valita lisäehdon 6 "nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana"?

VASTAUS: Laidun voi olla osittain metsälaidunkin. Liikkuma-alueen tulisi olla kuitenkin laajempi kuin pelkkä tarha. Tällainen menettely on ok ja tila voi valita lisäehdon.

KYSYMYS: Voiko lisäehtoa 5 (Vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen) valita lainkaan, jos tilalla on emolehmiä, vai edellyttääkö se vasikoiden (ainakin urospuolisten) välitöntä vieroitusta, muutenhan on aika vaikeata toteuttaa sitoutumisehtojen kohtaa "samassa karsinassa ei saa olla eri sukupuolta olevia nautoja"?

VASTAUS: Vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen on kohdistettu kaikille tilan kuuden kuukauden ikäisille tai vanhemmille naudoille. Lisäehto sopii sellaisille emolehmätiloille, joilla emot poikivat melko samoihin aikoihin ja vasikat pääsääntöisesti vierotetaan viimeistään kuuden kuukauden iässä. Jos emot ovat tiinehtyneet kovin epätasaisesti ja liukuma ryhmän poikima-ajoissa on suuri, vierotuksen käytännön totetuksissa voi tulla ongelmia. Silloin tätä lisäehtoa ei voi suositella. Vierotetut vasikat tulee ryhmitellä mm. sukupuolen mukaan.

KYSYMYS: Rehuanalyysit: kuinka usein ja missä pitää teettää?

VASTAUS: Tähän ei ole mitään tarkkaa vaatimusta. Kotoisista rehuista pitää voida luotettavasti laatia ruokintasuunnitelma. Taulukkoarvoja voi pitkälti käyttää, mutta tilanteissa, joissa on oletettavaa, että rehujen ravintoarvo ja taulukkoarvojen tiedot poikkeavat paljon (esim. huonot korjuuolot, ylivuotinen rehu, käytetään poikkeuksellista säilöntämenetelmää tai seosta jne.), niin rehuanalyysi on tehtävä. Laboratorioille ei ole erityisvaatimuksia.

KYSYMYS: Mitä ruokinnan perusteena olevasta laskelmasta pitää vähintään ilmetä? Tilalla ei ruokita eläimiä yksilökohtaisesti (ruokitaan suhteellisen vapaasti pääasiassa karkearehulla), joten analyysit ja ruokintasuunnitelma tuntuvat turhilta menoeriltä. Onko näiden suhteen mitään lievennystä luvassa emotiloille?

VASTAUS: Ks. ed. vastaus.

KYSYMYS: Lisäehto 6. Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana. Emolehmätilalla on kylmäpihatto ja ruokintapöydän toinen sivu on auki, mutta ruokintapöytä on kuitenkin katettu. Kesällä naudat ovat laitumella, mutta pitääkö eläinten päästä taivasalle talvella jos muuten pystyvät aistimaan ulkoilmaa jne. ruokintapöydältä?

VASTAUS: Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana -lisäehtoon liittyy talviaikainen jaloittelu ulkona. Pelkkä kylmäpihatto ei täytä ehtoa. Jaloittelutarha voi olla katettu sadevesien vähentämiseksi, mutta silloin vähintään kolmen sivun on oltava avoin.

KYSYMYS: Kysymys ETU-sopimukseen liittyen: jos lietettä levittää nurmelle, niin mitä säilöntäainetta tulisi käyttää, onko siitä jotain listaa? Miten asia on kuivalannan kanssa?

VASTAUS: Eläinten terveydenhuollon nautatiloja koskevissa kansallisen tason ehdoissa on kohdassa 11 maininta, että ruokinta- ja rehuhygienian, kuivituksen ja lannankäsittelyn sekä eläinten oleskelutilojen järjestelyillä ehkäistään ulosteperäisten taudinaiheuttajien leviämistä karjassa ja pidetään eläimet mahdollisimman puhtaina. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä.

Edellä oleva ei suoranaisesti ota kantaa liete- tai kuivalannan levitykselle nurmille. Liete- tai kuivalannan levitystä nurmille ei siis ole ETU:n kansallisen tason ehdoissa kielletty, kunhan toimitaan niin, että lannan ja ulosteperäisten bakteerien joutumista rehun sekaan pyritään kaikin keinoin välttämään. Säilöntäaineen käyttöä tai toisaalta käyttämättä jättämistä ei ole ohjeistettu eikä näin ollen myöskään käytettäviä aineita.Tämä pätee myös eläinten hyvinvoinnin tukeen liittyvien Eläinten terveydenhuollon (ETU) vaatimusten suhteen. Kokonaan toinen asia on, mikäli tilalla on todettu salmonella- tai mahdollisesti EHEC (Enterohemorraginen Escerichia coli)- tartunta. Tällöin on lannan käsittely ohjeistettu tilakohtaisessa saneeraus- tai riskinhallintasuunnitelmassa. Pellolle mahdollisesti levitetystä salmonella- tai EHEC- pitoisesta lannasta rehuun kulkeutuneitä taudinaiheuttajia ei säilöntäaineen käytöllä pystytä rehusta tuhoamaan, sillä rehun pH:ta ei saada laskemaan riittävän alas. Salmonellan tuhoutuminen varmuudella edellyttää pH:n laskemista alle 3,5:n, EHEC vaatii pH- arvon alle 2.

KYSYMYS: Kun eläimillä on pehmyt parsipeti, niin se tietenkin täyttää vaatimuksen "kuivitettu", koska pahnan silppu on varmasti epähygienisempi. Myöskään pahnat, turve sekä kutteri ei pysy pehmeän 5 senttiä vahvan patjan päällä joka päivittäin useaan kertaan putsataan ja jopa desinfioidaan. Antaisitko kommenttia?

VASTAUS: Jos ehdoissa puhutaan kuivituksesta, se tarkoittaa kuivitusta. Kuivitukseen voi käyttää esimerkiksi olkea, purua, paperisilppua, turvetta tai heinää.

KYSYMYS: Kysymys koskien yli kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantamista: onko aina oltava kuiviketta vai riittääkö että eläimillä on parsipatjat olemassa?

VASTAUS: Ehdoissa edellytetään kuivitusta.

KYSYMYS: Kysymys sonnien jaloittelusta: edellytetäänkö talvella ulkoilutusta, jos tilalla on kylmäpihatto ja sonnit ryhmäkarsinoissa (ei kytkettynä)?

VASTAUS: Talviaikainen ulkoiluvaatimus on kaikilla lihaeläimillä, jos valitsee nautojen laidunnus -lisäehdon. Perusehdon mukaanhan lihantuotantotarkoituksiin kasvatettavia nautoja ei saa pitää kiinni.

KYSYMYS: Lypsykarjapihatossa eläimet kulkevat vapaasti (myös nuorkarja puolesta vuodesta eteenpäin). Eläimet pääsevät kesällä ulos laiduntamaan, mutta niitä ei ulkoiluteta talvella. Tällainen tila voi valita lisäehdoksi nautojen laidunnuksen kasvukaudella ja jaloittelun talviaikana. Miten sonnitilalla, jos eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa, niitä mahdollisesti kesällä laidunnetaan tai ei laidunneta, mutta pääsevät karsinassa vapaasti liikkumaan, voiko lisäehdon valita? Hieman vaikeasti selitetty, mutta toivottavasti ymmärrät?

VASTAUS: Sonnitila, jossa eläimet päästetään ulos jaloittelemaan sekä kesällä että talvella voi valita lisäehdon. Sonneilla kesäaikaisen laidunnuksen voi korvata jaloittelulla. Silloin jaloittelutarhan tulee olla vähintään 6 neliömetriä per sonni, kuitenkin vähintään 50 neliömetriä.