KYSYMYS: Koskeeko sonnien sairaskarsinoita myös vaatimus, että karsinan lyhemmän sivun on oltava vähintään kolme metriä niin kuin lehmilläkin?
VASTAUS: Poikimakarsinan tulee olla vähintään kolme metriä lyhimmältä sivulta ja kiinteissä karsinoissa 3,5 metriä. Mitat koskevat vain poikimakarsinaa, sairas- ja hoitokäytössä oleville karsinoille on vain alavaatimus. Sonnien sairaskarsinat voivat siis olla lyhimmältä sivulta alle yllä mainitun mininimimitan. On kuitenkin noudatettava valtioneuvoston asetuksessa 592/2010 määrättyjä pinta-alavaatimuksia.
KYSYMYS: Nautatilalla on vasikat omassa osastossaan, jossa täyttyvät vasikkaolosuhteiden parantamisen lisätoimenpiteen edellytykset. Voiko tila valita tämän toimenpiteen, jos se siirtää vasikat 4-5 kuukauden iässä kasvattamon puolelle, jossa on pelkästään ritiläpohja?
VASTAUS: Vasikka on määritelty alle kuuden kuukauden ikäiseksi naudaksi. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -lisäehdon täyttymiseksi olosuhteet on luotava kaikille alle kuuden kuukauden ikäisille naudoille. Kokoritilä ei täytä lisäehdon vaatimuksia.
KYSYMYS: Voiko sitoutua "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" -lisäehtoon, jos tilalla on pihatto, jossa kaikki eläimet ovat vapaana ja lehmät ja isommat hiehot ovat laitumella, mutta nuoremmat hiehot metsälaitumella? Eläimiä ei päästetä ulos talvella.
VASTAUS: Kyllä voi.
KYSYMYS: Minulla olisi kaksi kysymystä liittyen lisäehtoon vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksella. Pitääkö yli kolmen kuukauden ikäisillekin vasikoille olla lämmitys?
VASTAUS: Vasikaksi on määritelty alle kuuden kuukauden ikäinen nauta. Lisäehto koskee kaikkia alle kuuden kuukauden ikäisiä nautoja.
KYSYMYS: Entä mikä kuivike kelpaa tilalla, jossa on vasikoille makuuparret, joiden pintana on 3 cm:n kumimatto. Pitääkö olla olkikuivitus?
VASTAUS: Pitää olla jokin hyvä kuivitus, esimerkiksi olki. Pelkkä kumimatto ei riitä. Kuivituksen ja kumimaton tulee yhdessä muodostaa puhdas ja pehmeä makuualusta. Lisäksi makuualueen tulee olla kiinteäpohjainen ja pitävä.
KYSYMYS: Asiakkaallani on noin sadan eläimen lihanautatila ja hän miettii hyvinvointituen lisäosaksi nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsina -osiota. Hän pystyy järjestämään noin 10 m2 sairaskarsinan. Onko mahdollisen sairaskarsinan oltava aina tyhjä silloin, kun sitä ei käytetä? Saako siinä säilyttää esimerkiksi paaleja tai muuta tavaraa, jotka voidaan tarvittaessa poistaa, kun eläin siirretään sinne? Voiko sairaskarsinassa olla väliajoilla muita eläimiä, jotka siirretään esimerkiksi tilapäiskarsinaan, kun karsina otetaan sairaskarsinakäyttöön?
VASTAUS: Sairaskarsinaa voi käyttää muuhun tarkoitukseen, mutta sen on oltava tyhjennettävissä ja käyttökunnossa - siis muun muassa puhdas - aina.
KYSYMYS: Sitoumusehtojen kohdassa 4.3. mainitaan, että nautatilalle ostettujen tai siirrettyjen siitoseläinten on oltava tutkittuja salmonellan osalta eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Tarkoittaako "siitoseläin" vain urospuolista nautaa? Jos kyseistä sonnia siirretään hakijan hallinnassa olevasta pitopaikasta toiseen, tutkimusvaatimus ei varmaan koske näitä eläimiä. Jos siitoseläimellä tarkoittaan myös muun muassa hiehoja ja hakijan omistamia hiehoja on toisen omistamassa pitopaikassa, pitääkö kyseinen tutkimus tehdä siirrettäessä hiehoja kotitilan pitopaikkaan?
VASTAUS: Siitoseläin on todellakin sonni, lehmä tai hieho ja vaatimus kielteisestä salmonellatutkimuksesta enintään kaksi kuukautta ennen siirtoa tilalle koskee siirtoa tilalle, ei siirtoa saman tilan eri pitopaikasta toiseen. Teurastamon eläinvälityksen kautta yhdistelmätiloille (lypsykarjatila, joka harjoittaa myös välitysvasikoihin perustuvaa naudanlihan tuotantoa) hankittavien vasikoiden käyttötarkoitus ei tilalle tuotaessa aina ole tiedossa. Naaraspuolinen nauta muuttuu siitoseläimeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun se on ensimmäisen kerran siemennetty. Salmonellatutkimusvaatimus koskee myös hiehoja, jotka siirretään toisella tilalla olevasta hiehokasvattamosta takaisin lypsykarjatilalle. Tämä siitä huolimatta, että kyse olisi hiehojen rahtikasvatuksesta, jolloin omistussuhde ei välttämättä muutu.
KYSYMYS: Emolehmätila on ajatellut valita eläinten hyvinvointituen lisäehdoksi vasikoiden pito-olosuhteiden parantamisen pinta-ala vaatimuksella tai ilman. Mikäli lisäehdon voi valita, on näitä enintään kuuden kuukauden ikäisiä nautoja oltava vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan. Olenko ymmärtänyt oikein?
VASTAUS: Ei ole vaatimuksena, että tilalla olisi lisäehtokohtaisesti kyseistä eläintyyppiä, tässä esimerkiksi enintään kuuden kuukauden ikäisiä nautoja, vaan ehto on, että nautoja on koko sitoumuskauden ajan 10 eläinyksikköä. Lisäehdon tulee kuitenkin parantaa tilan nautojen hyvinvointia ja siksi lisäehdon eläintyypin mukaisia eläimiä tulee olla suhteellisesti merkittävä osuus nautojen määrästä
KYSYMYS: Maksetaanko lisäehdon ntuki koko tilan nautojen eläinyksikkömäärän mukaan?
VASTAUS: Kyllä.
KYSYMYS:Oliko muita rajoituksia lisäehdon valinnoille luomukotieläintilalla kuin nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana?
VASTAUS: Myös jos tilalla on sikoja, niin joutilaitten emakoiden ja ensikoiden jaloittelussa on päällekkäisyyttä eikä sitä voi valita.
KYSYMYS: Tilallani on lähes valmis kylmäpihatto emolehmille. Pihatto on makuuparsipihatto, parsissa on kumimatot ja kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Vasikoille on makuuparsien etuosassa tilaa, ja vasikkapiiloksi voidaan laskea myös seiniä kiertävät käytävät, joihin vasikat halutessaan pääsevät. Pihaton yhteydessä on jaloittelutarhat. Jaloittelutarhat ovat myös nuorta karjaa, myös sonneja varten. Emoille ja vasikoille on laidunta kesäksi. Riittääkö sonneille jaloittelutarha, vai pitäisikö nekin tuen saamiseksi laiduntaa?
VASTAUS: Perusehtojen mukaan eläimiä ei tarvitse laiduntaa tai päästää jaloittelemaan talvella. "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" -lisäehdon valinneella tilalla sonneille riittää jaloittelutarha myös kesän ajaksi. Kaikki muut vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat on päästettävä laitumelle. Jos sonneille käytetään jaloittelutarhaa, pinta-alan pitää olla vähintään 6 neliömetriä/sonni, kuitenkin niin, että jaloittelutarhaa on vähintään 50 neliömetriä.
KYSYMYS: Tilalla on myös parsinavetta, jossa on länkiparret. Jos muutan navetan pihatoksi, jossa on lukittava ruokinta-aita, ja muutan käytävän makuualueeksi mahdollisesti kumimatoilla, niin täyttäisikö se tuen vaatimukset?
VASTAUS: Jos lihaeläimiä (mukaan lukien emolehmät) ei pidetä parressa kiinni, niin perusehto tämän osalta täyttyy.
KYSYMYS: Lihanautojahan ei tuen saamiseksi saa pitää kytkettynä. Vai riittäisikö se, että muuttaisin kytkyet enemmän liikkeitä salliviksi?
VASTAUS: Perusehtojen mukaan lihanautoja ei saa pitää parressa kiinni minkäänlaisissa kytkyissä.
KYSYMYS: Tilan kokonaiseläinmäärä on noin 150 päätä, ja parsinavetassa on noin 30 päätä. Parsinavetassa on lietelantajärjestelmä. Muutostyöt tulisivat maksamaan karkeasti arvioiden 3000-4000 euroa. Jos tukeen sitoutuu, niin onko muutostöihin siirtymäaikaa ja jos on, niin mihin asti, vai pitäisikö kaikki olla kunnossa heti, kun sitoumus alkaa?
VASTAUS: Muutostöiden tulee olla tehtyinä sen kalenterivuoden loppuun mennessä jona sitoudutaan tukeen.
KYSYMYS: Meillä on 23 lehmän parsinavetta. Vasikat ovat syntymästä korkeintaan 12 kuukauden ikäisiksi asti kiinteäpohjaisessa karsinassa, jossa on parsimatto betonin päällä. 12 kuukauden ikäisestä eteenpäin hiehot ovat parsissa. Voinko hakea "laidunnus ja jaloittelu" -lisäehtoa, jos lehmiä ja kytkettyjä hiehoja käytetään talvella ulkona? Onko jaloittelualueelle mitään pinta-alavaatimusta? Kesällä lehmät ja yli 6 kuukauden ikäiset eläimet ovat ulkona. Voiko sitoutua "vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" -lisäehtoon, jos lehmillä ja hiehoilla on parsimatot ja kuivitusta, ja ryhmäkarsina on edellä kuvatun kaltainen?
VASTAUS: "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" -lisäehdon voi valita, jos noudattaa perusehtoja ja vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat pääsevät kesällä laitumelle ja teidän tapauksessanne kytketyt hiehot ja naudat myös talvella ulos vähintään kaksi kertaa viikossa. Jos tilallanne on lihaeläimiä, myös niiden on päästävä ulos talvella. Sonnien jaloittelualueelle, joka korvaa laitumen, on pinta-alavaatimus, mutta talviaikaiselle jaloittelutarhalle ei tämän tuen ehdoissa ole pinta-alavaatimusta.
Vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen -lisäehdon voi valita myös parressa oleville eläimille, jos makuualue on kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä. Vaikuttaisi, että tilallanne on tämän ehdon mukaiset makuualueet.
KYSYMYS: Jos lypsykarjatila hakee vähintään 6 kk:n ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantamista, koskeeko tilaa pikkuvasikan kivuton nupoutus?
VASTAUS: Ei koske.
KYSYMYS: Miten tulkitaan, kun perusehdoissa lukee: "Lisäksi naudat tulee pitää puhtaina ja hyvin kuivitettuina ja noudattaa hyvää ruokinta- ja rehuhygieniaa." Tarkoittaako tämä sitä, että kaikille karjaan kuuluville eläimille tulee olla kuivitus? voiko nuorkarjaa pitää ritiläpalkin päällä ilman kuiviketta? Eli voiko tila, jolla nuorkarjaa kasvatetaan ritiläkarsinoissa sitoutua ollenkaan hyvinvointitukeen?
VASTAUS: Eläinten puhtaanapidolla ym. tavoitellaan perusehdoissa ulosteperäisten taudinaiheuttajien torjuntaa. Kuivitus ei ole välttämätöntä sellaisissa kasvatusoloissa, joissa se ei ole esimerkiksi lannanpoistomenetelmän vuoksi mahdollista. Lisäehdoissa on erikseen kuivitusehtoja. Eläimet ja karsinat on kuitenkin tietenkin pidettävä puhtaana niin, että ulosteperäisten taudinaiheuttajien torjunta realisoituu.
KYSYMYS: Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen: Mitä muuta tarvitaan kuin: pehmeä, tiivis alusta ja sopiva ryhmä, jossa ei tapahdu riitaa, syrjimistä eikä alistamista, jotka monessa uudessa karjasuojassa täyttyy, onko tämä
ritiläpohja pahin ja sopimattomat, alistavat ja tyrmäävät
ryhmät se pahin? Mitä muuta vaaditaan?
VASTAUS: Lisäehdon lisäksi on noudatettava perusehtoja, täydentäviä ehtoja ja pohjalainsäädäntöä.
KYSYMYS: Tarvitseeko lihanautojen sairaskarsinan lyhimmän sivun olla vähintään 3 m? Kelpaako karsina kooltaan 2,91 m x 6,42 m? Ymmärrän sitoumusehdoista, että ei tarvitse, mutta kysynpähän kuitenkin.
VASTAUS: Jos tilalla ei ole poikivia nautoja, niin sairas, hoito- ja poikimakarsinan lyhimmän sivun ei tarvitse välttämättä olla 3 metriä.
KYSYMYS: Miten katsotaan lihanautatilalla ja vasikkakasvattamossa eläinmäärät, kun vasikkaluku vaihtelee jonkin verran? Voiko valita vasikkaolosuhteiden parantamisen vaikka koko aikaa vuoden ympäri ei olisikaan 10 eläinyksikköä alle 6 kuukauden ikäisiä nautoja, eli kun välillä vasikkaosto tyhjennetään ja puhdistetaan kunnes otetaan uusi vasikkaerä?
VASTAUS: Vaatimus eläinmäärästä on 10 ey nautoja, ei suinkaan alle 6 kuukauden ikäisiä vasikoita. Kymmenen eläinyksikköä tulee täyttyä koko ajan (ellei ole tautitilannetta tai vastaavaa ylivoimaista estettä tai tuotantoon kuuluvaa tuotantotaukoa).
KYSYMYS: Sitten vielä se vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen, voiko emolehmätila valita nämä? Ja miten on sen lämmittämisen laita, kun pinta-alavaatimuskohdassa on ehdottomana, että huonetila tai makuualue on oltava lämmitettävissä (tarvittaessa ei ole tässä mainittu). Miten on kylmäpihattojen ja tosiaan iglujen laita? Mielestäni tarvittaessa olisi sopinut tähänkin kohtaan.
VASTAUS: Periaatteessa emolehmätila voi valita vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -lisäehdon, mutta silloin vaikoille on oltava erilliset vain vasikoiden käytössä olevat "vasikkapesät", eli on tehty karsinat vasikoille. Karsinoiden tulee täyttää tuen ehdot myös lämmitettävyydessä. Iglut käyvät, jos ne ovat lämmitettävissä, niissä on useita vasikoita ryhmänä, juoma on lämmintä ja vesi lämmitettävissä ja ne ovat runsaasti kuivitettuja. Niitä tuskin käytetään emolehmätiloilla.
KYSYMYS: Sairaskarsinoiden osalta lienee hyväksyttävää jos lämpimän nautakasvattamon sairaskarsina on kylmäpihatto, jos siellä tarvittaessa voidaan järjestää riittävän lämpimät olot?
VASTAUS: Sairaskarsinaksi ei käy tila, johon muut naudat pääsevät sairaan kanssa, vaan kyllä tarvitaan erilliseksi oisitettava tila, joka täysin täyttää sairaskarsinalle asetetut ehdot. Samassa karsinassa saa olla useita sairaseläimiä, mutta jokainen on voitava myös eriyttää omaan karsinaan, jos tarve vaatii. Katso tarkemmin sitoumusehdoista.
KYSYMYS: Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen lisäehdossa on se kivuton nupoutus. Onko mahdollista, että eläinlääkäri antaisi nupoutettaville vasikoille kivunlievityspistoksen käydessään tilalla, mutta viljelijä itse hoitaisi nupoutuksen välittömästi kipulääkkeen antamisen jälkeen?
VASTAUS: Jos tämä on jossain päin eläinlääkärin käytäntö, se sopinee. Ehdon mukaan eläinlääkäri antaa kivunlievityksen.
KYSYMYS: Voiko lypsykarjatila valita toimenpiteen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen? Alettiin miettiä tätä, koska pikkuvasikathan (alle 6kk) ovat alle kolmasosa tilan eläinmäärästä. Kaikki lehmävasikat kasvatetaan itse ja sonnivasikat lähtevät ternivälitykseen.
VASTAUS: Kun lypsykarjatilalla periaate on, että jokainen lehmä poikii kerran vuodessa ja vasikoista keskimäärin puolet on lehmävasikoita, niin kyllä se on ihan riittävä määrä toteuttamaan tätä lisäehtoa. On tietenkin aikoja, jolloin sonnivasikoita voi olla enemmän ja toisaalta tilanteita, jolloin pikkuvasikoita ei ole montaa kerrallaan, mutta koska vasikoiksi luetaan kaikki alle 6 kuukauden ikäiset naudat, niin varmasti näistä saa ryhmiä, joita lisäehdossa edellytetään. Lisäehto on kyllä aika vaativa, esimerkiksi mahdollisen nupoutuksen suhteen, joten on oikein hyvä miettiä tarkasti etukäteen kaikki tuen ehdot.
KYSYMYS: Riittääkö emotilojen tuotosseurannassa mittanauhan avulla arvioidut painot vai pitääkö tilalla olla vaaka?
VASTAUS: Emolehmätilan tuotosseurantaan on tullut pieni muutos. Emolehmätilalla tarvitaan:
- emolehmiltä arvioitu paino ruokintasuunnittelun perustaksi
- teuraaksi kasvatettavilta eläimiltä teuraspaino
- eloon myytäviltä tai omalle tilalle pitoeläimiksi jätettäviltä eläimiltä vaihtoehtoisesti vieroituspaino, välityspaino tai 200 päivän paino
- edellä mainittujen perusteella pystytään laskemaan päiväkasvut käyttäen oletussyntymäpainoa
- lääkitykset, sairaudet ja poistot kirjataan
- poikineiden emolehmien / vieroitettujen vasikoiden määrät kirjataan
Painon saamiseksi voi käyttää vaakaa tai mittanauhaa.
KYSYMYS: Voiko eläinten hyvinvoinnin tukea hakea sellainen tila, jolla on pihatossa ylitäyttöä eli kaikilla lehmillä ei ole makuupartta, jotta voisivat halutessaan maata yhtä aikaa? Laissahan sanotaan, että kaikilla pitää olla mahdollisuus maata yhtä aikaa.
VASTAUS: Tuen ehtona on täydentävien ehtojen ja muun eläinten pidon pohjalainsäädännön noudattaminen. Tilan tulee noudattaa eläinsuojelulakia, -asetusta ja muuta pohjalainsäädäntöä, jotta tilalle voidaan maksaa eläinten hyvinvoinnin tukea.
KYSYMYS: Pihatosta eläimet on laskettava kesäaikana laitumelle. Onko mitään tarkennusta, mikä kokoinen pitää olla esimerkiksi 50 lehmän laidun pihaton yhteydessä? Riittääkö esimerkiksi 0,6 hehtaarin kokoinen laidun?
VASTAUS: Vaikuttaisi liian pieneltä laitumeksi, tällainen alue suhteessa eläinmäärään on lähinnä jaloittelualue. Laidun tarkoittaa aluetta, joka vihertää niin, että eläimillä on mahdollisuus syödä alueella. Laitumeksi tukihakemuksessa ilmoitettu ala tulee hoitaa täydentävien ehtojen mukaisesti. Varsinaisesti ei ole eläinrajoitusta (ey/ha), mutta jos tilanne on uusi (esim. eläinmäärä aiempaa suurempi), niin täytyy varmaan kokeilla, millaisia eläinmääriä alue kestää säilyäkseen laitumena. Yleensä laitumella harjoitetaan edes jonkinlaista kiertoa niin, että alue kasvusto pääsee välillä kasvamaan.
KYSYMYS: Tilalla on pälvisilsaa ja on hakemassa eläinten hyvinvointitukea. Mitä dokumentteja tilalta pitää olla tehtynä eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltokäyntien lisäksi?
VASTAUS: Eläinlääkäri määrää terveydenhuoltokäynnillään ne toimet, joilla pälvisilsaa ryhdytään saneeraamaan. Jos tilalta myydään eläimiä ainoastaan teurastamoon (ei siis eloeläimiä), tilalla saa olla pälvisilsaa eikä saneerausta tarvitse suorittaa.
KYSYMYS: Muutama kysymys eläinten hyvinvoinnin tuen vaatimuksista. Kohta 4.3.: tarkoitetaanko "tartunnalla" tässä yhteydessä kliinisesti oireilevaa sairautta? Salmonella, BVD ja pälvisilsatartunta (infektio) voi esiintyä täysin oireettomissa kantajaeläimissä aiheuttamatta havaittavia kliinisiä oireita kuten ripulia. Edellyttääkö hyvinvoinnin tuki nautatilan liittymistä vapaaehtoiseen BVD-valvontaohjelmaan? Pitääkö tartuntavapaus osoittaa näytteenotoin vai riittääkö pelkkä kliininen tarkastus ja tyypillisten oireiden puuttuminen?
"Nautatiloille ostettujen tai siirrettyjen siitoseläinten on oltava tutkittuja salmonellan osalta eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Tutkimus on oltava tehtynä kaksi kuukautta ennen tilalle siirtoa": tarkoittaako tämä vaatimus sitä, että mille tahansa nautatilalle (muukin kuin maitotila, esimerkiksi hiehonkasvatusta harjoittava nautatila) ostettu tai siirretty siitoseläimeksi tarkoitettu nauta on aina oltava tutkittu kaksi kuukautta ennen uudelle tilalle saapumista salmonellan varalta? Vaatimus tarkoittanee, että tutkimus ei saa olla vanhempi kuin kaksi kuukautta? Vaatimus voi olla käytännössä vaikea toteuttaa sataprosenttisesti. Esimerkiksi eräiden suurten teurastamojen eloeläinvälitys välittää lehmävasikoita ja hiehoja siitostarkoitukseen hiehokasvattamoihin ja lypsykarjoihin, eikä näillä eläimillä ole salmonellavapautta osoittavaa tutkimustodistusta. Voiko siis hiehotila enää ostaa eläinvälityksen kautta siitoseläimiä? Onko ollut tarkoitus, että hiehokasvattamoihin sovelletaan vasikkakasvattamojen salmonellatutkimus vaatimuksia eli vuosittaista osastokohtaista salmonellatutkimusta.
VASTAUS: Tartunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimen omaan kliinisesti oireilevaa sairautta, eli tilalla ei saa olla todettavissa salmonella-, BVD- tai pälvisilsatartuntaan viittaavia kliinisiä oireita. Salmonella- ja pälvisilsatartuntojen osalta seuranta perustuu juuri kliinisiin oireisiin; näytteenottoja ei edellytetä.
BVD:tä seurataan lisäksi lypsykarjatilojen osalta tankkimaitonäytteistä ja emolehmätilojen osalta teurastamoverinäytteistä tehtävin kartoituksin. Eläinten hyvinvointitukea hakeneilla tiloilla ei saa olla BVD- viruserittäjäeläimiä. Eläinten hyvinvointituki ei siis edellytä nautatiloilta liittymistä vapaaehtoiseen BVD- terveysvalvontaohjelmaan.
Vaatimus nautatiloille ostettujen tai siirrettyjen siitoseläinten kielteisestä salmonellatutkimuksesta enintään kaksi kuukautta ennen siirtoa koskee eläinten hyvivointituen kohdalla kaikkia nautatiloja; siis myös hiehokasvattamoita. Tutkimustuloksen tulee siis olla salmonellan suhteen kielteinen eikä se saa olla kahta kuukautta vanhempi. Tutkimus tehdään eläinlääkärin (ETT:n) salmonellatutkimusohjeiden mukaisesti yksilö- tai ryhmäkohtaisesta ulostenäytteestä.
On totta, että teurastamoiden eläinvälityksen kautta tiloille siitoseläimiksi tuoduilla lehmävasikoilla ja hiehoilla ei yleensä ole salmonellavapautta osoittavaa tutkimustodistusta. Näissä tapauksissa on varminta ottaa kyseiset eläimet tilalle erilliseen "tulokaranteeniin" ja tutkituttaa ne siellä salmonellan varalta ennen yhdistämistä muuhun karjaan.
Sama kahden kuukauden ehto siitoseläinten salmonellatutkimuksista sisältyy myös Nasevan kansallisen tason edellytyksiin sekä lypsykarja- ja emolehmätilojen salmonellavakuutusten suojeluohjeisiin. Hiehokasvattamoiden osalta ovat tarkemmat salmonellavakuutuksen suojeluehdot vielä auki. Sitoumusehtojen valmistelun yhteydessä ei tietämäni mukaan ole ollut tarkoitus, että hiehokasvattamoihin sovellettaisiin vasikkakasvattamoiden salmonellatutkimusvaatimuksia (vuosittainen osastokohtainen salmonellatutkimus).
KYSYMYS: Vielä lisäkysymys tuohon lisäehtoon. Entä jos tilalla ei ole kumimattoja mutta kuiviketta käytetään reilusti. Käykö tämä myös täyttämään lisäehdon vaatimuksen?
VASTAUS: Periaatteessa, jos kuiviketta voidaan käyttää niin paljon, että alusta saadaan pehmeäksi, niin on ok.
KYSYMYS: Tilalla on pelkästään urospuolisia lihanautoja. Vasikat ostetaan teurastamon välityksestä tai suoraan tiloilta. Vasikat ovat 2 kk - 6 kk ryhmäkarsinoissa, joissa ei ole kuivitusta. Lihanautojen loppukasvatus tapahtuu ristiketjussa tai parressa (parren etuosa on kiinteää betonia, takaosassa ritilä, ei kuivikkeita). Tällainen on vielä yleinen kasvatustapa. Onko tilan mahdollista saada hyvinvointituen perus- ja/tai lisätukea? Minkälaisia parannuksia tarvitaan?
VASTAUS: Perusehtojen mukaan lihanautoja ei saa pitää parteen kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Jos loppukasvatus 6 kk eteenpäin tapahtuu parressa, tila ei voi hakea eläinten hyvinvoinnin tukea. Koska perusehdot eivät täyty, ei ole mahdollista valita myöskään lisäehtoja.
Jos lihanaudat ovat kiinni parressa, niin tila ei voi hakea eläinten hyvinvoinnin tukea.
Jotta tukea voisi hakea, lihanautojen tulisi olla vapaana. Näyttäisi myös siltä, että terveydenhuollon vaatimukset eivät välttämättä täyty. Perusehtojen terveydenhuollon vaatimusten mukaan (ks. sitoumusehtojen liite 1) ulosteperäisten taudinaiheuttajien leviämistä tulee ehkäistä pitämällä eläimet puhtaana, noudattamalla ruokinta- ja rehuhygieniaa, huolehtimalla kuivituksesta, lannankäsittelystä ja eläinten oleskelutilojen järjestelyistä niin, että ed. mainitut vaatimukset täyttyvät.
KYSYMYS: Viljelijä on osakkaana yhtymässä, joka omistaa yhteisnavetan. Yhtymä hakee hyvinvointitukea navettaansa täyttäen perusehdot ja tarvittavat lisäehdot. Viljelijällä on lisäksi itsellään omistuksessa omassa navetassaan nautoja. Pitääkö viljelijän noudattaa omassa navetassaan eläinten hyvinvointituen ehtoja, vaikka viljelijä ei omaan tukihakemukseensa ole hyvinvointitukea ottanut mukaan? Samanlaisia tapauksia ovat myös esimerkiksi emakkorenkaat ja satelliittisikalat.
VASTAUS: Jos yhtymä hakee tukea, niin kaikkien yhtymän omistuksessa olevien eläinten on oltava eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteiden piirissä. Sen sijaan jos yhtymän jäsen omistaa muualla eläimiä, ne eivät ole yhtymän eikä niitä tarvitse hoitaa tämän tuen ehtojen mukaisesti. Sama koskee emakkorenkaita ja satelliittisikaloita. Tuen piirissä ovat vain tuen hakijan omistamat omat eläimet.
KYSYMYS: Jos tilalla on esimerkiksi 50 lehmää, kaikki syntyvät sonnivasikat myydään ternisonneina 2-3 viikon iässä pois ja lehmävasikatkin myydään toiselle tilalle kasvatettaviksi 2 kuukauden iässä. Voiko tila hakea "Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen" -lisäehtoa eli täyttääkö ehdot? Mikä olisi vähimmäismäärä eläimiä lisäehdon piirissä, mistä laskettuna ja mihin verrattuna?
VASTAUS: Vasikka on 0-6 kuukauden ikäinen nauta. Tässä tapauksessa tilalla on tämän ikäisiä vasikoita enintään kolmasosan ajasta ja silloinkin vain noin puolet vasikoista (keskimäärin ehkä noin puolet on lehmävasikoita), niin voi sanoa, ettei lisäehtoa voi valita. Lisäehdon piirissä olisi silloin niin pieni osa tilan eläimistä, että toimenpiteiden kustannuksia ei juuri muodostu. Katso myös aikaisemmat vastaukset näiltä sivuilta.
KYSYMYS: Mitä käytännössä tarkoittaa vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen emotilalla? Kun vasikat syntymän jälkeen ennen laitumelle laskua ovat samassa kestokuivikepihatossa kuin emot, pitääkö tällöin vasikoille olla erotettuna oma alueensa, minne ne pääsevät tarvittaessa? Vai voivatko kaikki emotilat sitoutua tähän "automaattisesti"?
VASTAUS: Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen emolehmätilalla ei välttämättä toteudu. Jos vasikat ovat emojen kanssa samassa tilassa ennen laitumelle pääsyä, niiden hoitoon ei muodostu sellaisia kustannuksia, joita tuen laskennassa on käytetty. Sen sijaan, jos suuri osa emoista poikii jo kevättalvella ja vasikoille on rakennettu niin sanotut vasikkapiilot, niin lisäehto voidaan valita. Vasikkapiilot ovat karsinoita, joihin vain vasikat pääsevät. Vasikoiden tulee halutessaan päästä tähän erilliseen, vain niiden käytössä olevaan tilaan, jossa niillä on hyvä, runsas kuivitus, tarvittaessa lämmitys ja muutenkin lisäehdon vaatimukset täyttyvät.
KYSYMYS: Nautojen sairas- hoito ja poikimakarsinat lisäehto: Emolehmätilan emot poikivat isolta osin kesällä laitumella ja laidunkauden ulkopuolisena aikana emotilallisella on käytettävissä tila, johon voidaan tehdä siirreltävistä aidoista poikimakarsinat (tilaa on 10 neliötä/emo). Voidaanko edellyttää poikimakarsinan käyttöä laidunkautena? Yleensä ottaen emolehmätilalla vaikea ennakoida tarkkaan poikimisia, koska astutuspäiviä ei tarkkaan tiedetä?
VASTAUS: Karsinoita on tarkoitus käyttää myös sairas- ja hoitokarsinoina. Jos poikimiset tapahtuvat kesällä laidunaikana, ei ole tarkoituksenmukaista, että lehmiä siirretään sisälle poikimaan. Kyllä ne voivat poikia ulkona, mutta sisäruokintakaudella poikivat emot tulisi kyllä siirtää poikimakarsinaan. Ei ole iso kustannus tarkistuttaa emojen tiineys syksyllä sisäruokintakauden alussa vaikka seminologilla. Silloin myös odotettavissa oleva poikima-aika saadaan selville melko tarkasti. Sehän helpottaa muutenkin esimerkiksi ruokinnan suunnittelua ja tyhjät emot saadaan poistettua.
KYSYMYS: Emotilan kasvattamot ovat yleensä kylmiä ja tavallaanhan lähes koko emojen pihattopuoli on poikimakarsinaa? Ei liene kuitenkaan hyväksyttävissä ryhmäpoikimakarsinaksi vaikka tilavaatimukset per emo täyttyisivätkin?
VASTAUS: Ei, ellei eroteta karsinaksi. Poikimakarsinassa emo yleensä on yksin.
KYSYMYS: Saahan emotilan sairas- tai poikimakarsina sijaita kylmässä hallissa, kunhan veto estetään, tuodaan sinne lämpölamppu mahdolliseksi lisälämmöksi ja makuualusta on kuivitettu, pehmeä ja kiinteä?
VASTAUS: Kyllä.
KYSYMYS: Keski-Suomessa on useita emolehmätiloja, joilla emot ovat vanhassa parsinavetassa. Kun lihantuotantotarkoituksiin pidettävät eläimet eivät saa olla parressa kytkettyinä, niin hyvinvointitukeen sitoutuminen on mahdotonta. Mutta jos alkaa käyttää kyseisiä parsia vain makuuparsina eikä kytke eläimiä muuta kuin esimerkiksi siemennystä varten, niin silloinhan estettä
sitoutumiseen ei ole ? Nämäkin parsinavettaemokarjat ovat ison osan vuodesta olleet ympäri vuorokauden laitumella ja usein talvellakin tähän saakka ja edelleen päästetty jaloittelemaan ainakin päiväsaikaan.
VASTAUS: Jos emoja ei pidetä kytkettynä, ehto täyttyy. Tällainen järjestely ei kuitenkaan saisi muodostaa olosuhteita sellaisiksi, että esimerkiksi rehut sotkeentuvat ulosteisiin tms. (katso Sitoumusehtojen liite 1, kohta 10.)
KYSYMYS: Tila haluaisi valita vasikkaehdon joko pinta-aloilla tai ilman. Kyseessä on emotila, jolla on vasikkapiilot emojen parsien edessä ja parsirivin kummassakin päässä on lämpölamppu eli vasikoilla ei ole mitään erillistä karsinaa - näinhän vasikat aina on emotiloilla. Vasikat siis saa vaeltaa sekä kylmässä että lämpimässä. Käyhän tämä?
VASTAUS: Jos vasikoilla on erillinen ns. vasikkapiilo tai -karsinatila, johon emot eivät pääse, vasikoiden olosuhteet piilossa ovat vastaavat kuin tuen ehdot määrittelevät (suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä, alue on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu, puhdas, pitävä ja tarvittaessa lämmitettävissä oleva jne.), lisäehdon voi valita, varsinkin jos poikimiset alkavat jo kevättalvella. Tässä on se hankaluus, että suurimman osan ajasta vasikat ovat ulkona (mikä tietysti on niiden kannalta parempi) ja lisäehtoon liittyviä kustannuksia ei tule esimerkiksi kuivitusten tai muiden vastaavien kautta. Täytyy myös muistaa vasikan määritelmä eli että vasikka on nauta 6 kk:n ikäiseksi asti ja silloin lisäehdon vaatimukset eivät koske enää vierotuksen jälkeistä aikaa.
Tässä siis viljelijän panostus tukeen on hyvin pieni verrattuna moneen muuhun lisäehtoon. Olemme kuitenkin päätyneet siihen, että vasikkapiilot rakentaneella tilalla voidaan valita lisäehto (joko pinta-alavaatimuksella tai ilman), mutta ei jos vasikkapiiloja ei ole ja vasikat ovat emojen kanssa koko ajan.
KYSYMYS: Tilalla on pelkästään urospuolisia lihanautoja. Vasikat ostetaan teurastamon välityksestä tai suoraan tiloilta. Vasikat ovat 2 kk - 6 kk ryhmäkarsinoissa, joissa ei ole kuivitusta. Lihanautojen loppukasvatus tapahtuu ristiketjussa tai parressa (parren etuosa on kiinteää betonia, takaosassa ritilä, ei kuivikkeita). Tällainen on vielä yleinen kasvatustapa. Onko tilan mahdollista saada hyvinvointituen perus- ja/tai lisätukea? Minkälaisia parannuksia tarvitaan?
VASTAUS: Perusehtojen mukaan lihanautoja ei saa pitää parteen kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Jos loppukasvatus 6 kk eteenpäin tapahtuu parressa, tila ei voi hakea eläinten hyvinvoinnin tukea. Koska perusehdot eivät täyty, ei ole mahdollista valita myöskään lisäehtoja.
KYSYMYS: Lypsykarjatilalla on eläinlääkintäviranomaisen antama poikkeuslupa koskien eläinsuojeluasetuksen 396/1996 18 §:n laiduntamisvaatimusta, eli toisin sanoen vapautus laiduntamisvelvoitteesta erityisten syiden perusteella. Voiko tällainen tila sitoutua eläinten hyvinvoinnin tukeen lainkaan?
VASTAUS: Voi sitoutua perusehtoihin ja sellaisiin lisäehtoihin, joissa ei edellytetä laiduntamista (ja jotka muuten sopivat tilanteeseen).
KYSYMYS: Emolehmätila aikoo sitoutua hyvinvoinnin tukeen ja valita lisäehdot "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" sekä "Vähintään 6 kk:n ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen". Tilalla on uusi kylmäpihatto emolehmille tai hiehoille ja sitten sonneja varten oma osasto, joka on mitoiltaan 4 x 15 metriä (60 m3). Osaston kaksi seinää (pääty ja toinen pitkä sivu) ovat alaosastaan umpinaiset harkkoseinät, yläosassa on harva laudoitettu/viira. Toisella pitkällä sivulla on ruokintapöytä sekä toisessa päädyssä portti, joka johtaa 204 m2:n laattapihalle (voi tarvittaessa käyttää jaloittelualueena). Osastoa ei ole jaettu useampaan osaan. Molemmat karjarakennukset ovat betonilattiaisia kestokuivikepohjia, luonnollisesti katettuja ja ilmanvaihto on luonnollinen.
1) Lypsykarjatuotannossa oleville lehmille talviaikaista jaloitteluvaatimusta ei ole, jos lehmät ovat pihattonavetassa. Onko sääntö sama myös emolehmillä? 2) Riittääkö sonnipoikien jaloittelutilaksi se niiden oma osasto, jos sonneja ei ole enempää kuin kymmenen? Vai onko syytä päästää sonnit jaloittelemaan siihen 204 m2:n laattapihalle? 3) Kestokuivikepohja ilmeisesti on riittävä täyttämään lisäehdon "Vähintään 6 kk:n ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" vaatimukset? Kuivikkeena on olki.
VASTAUS: 1) Ei, vaan emolehmät (jotka luetaan lihantuotantotarkoitukseen kasvatettaviksi naudoiksi) on päästettävä talvella ulos. Emolehmät eivät perusehtojen mukaan saa olla kiinni. Jaloittelutarhan tulisi olla ulkona niin, että eläimet pääsevät kokemaan ulkoilman, auringon, tuulen, sateen, hajut ja näköhavainnot. 2) Katso edellinen vastaus: oma sisällä oleva (vaikka kylmäpihaton tyyppinenkin) ei käy jaloittelutarhaksi. 3) Kyllä.
KYSYMYS: Tilalla on 30 lehmäpaikan pihatto, mutta siellä on 35 lehmää (tilan mukaan navetassa on aina tyhjiä makuuparsia). Estääkö ylitäyttö hyvinvointituen haun ja onko ylitäytön vuoksi tilalla muutenkin sanktiouhka päällä? Eläinlääkäri oli varoitellut sanktiosta.
VASTAUS: Eläinten hyvinvoinnin tuen edellytyksenä on voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen. Tuen perusvaatimukset ovat joko lainsäädäntö tai tuen ehdot, jotka ovat lainsäädäntöä vaativammat. Näkisin, että jos eläinlääkäri on kiinnittänyt huomiota tilavaatimusten noudattamatta jättämiseen, kannattaisi ensin laittaa asiat kuntoon näiden asioiden osalta ja vasta sitten hakea tukea, joka voi olla vielä vaativampi.
KYSYMYS: Lisäehdosta "laidunnus ja talviaikainen jaloittelu" kysyisin tulkintaa emolehmäkarjasta, joka on kylmäpihatossa ja käy syömässä seinän ulkopuolella olevasta avoimesta mutta katetusta ruokintapöydästä. Riittääkö tämä jaloitteluksi talviaikana ja myös tarhaksi kesäaikana sonneille, jotka ovat isoissa ryhmissä rakennuksessa kuivikepohjalla. Emolehmät ja hiehot menevät kesäksi laitumelle.
VASTAUS: Jos eläimet jaloittelualueella saavat olla ulkoisille vaikutuksille (aurinko, sade, tuuli, hajut ja näköhavainnot) alttiina, mutta pääsevät tarvittaessa sisään, alue sopii jaloittelualueeksi.
KYSYMYS: Onko mahdollista hakea lisäehtoa "Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen", jos lypsykarjatilalla on seuraavat olosuhteet: pihatto, kumimatot, kuivikkeena kutterinpuru? Entä jos tilalla ei ole kumimattoja mutta kuiviketta käytetään reilusti. Käykö tämä myös täyttämään lisäehdon vaatimuksen?
VASTAUS: Makuualueen (makuuparsien) tulee olla niin hyvin kuivitettu, että kuivitus ja parsimatto yhdessä varmistavat myös pehmeän alustan. Ilman kumimattoja ehtoa voi olla vaikea toteuttaa, mutta jos kuiviketta on jatkuvasti niin runsaasti, että se sekä pehmentää että pitää alueen kuivana, niin kumimatto ei ole välttämättömyys.
KYSYMYS: Käykö kiinteäpohjaiseksi karsinaksi se, että koko karsina on ritiläpohjainen, mutta vähintään puolet siitä "päällystää" kumi- tai parsimatolla? Entäs 80-luvulla rakennetut palkkipohjaiset karsinat, käykö siihenkin ratkaisuksi se, että vähintään puolet siitä peittää kumimatoin ja käyttää riittävästi maton päällä kuivikkeita?
VASTAUS: Kiinteäpohjaisuuden voi tehdä päällystämällä rakolattian tai ritiläpohjan kumi- tai parsimatolla. Ehtojen mukaan kuitenkin tarvitaan kuivitus.
KYSYMYS: Onko mahdollista sairaskarsinan osalta käyttää tilapäiskarsinaa eli tuleeko karsinan olla kiinteä?
VASTAUS: Karsinan ei tarvitse olla kiinteä, se voi olla irtoseinäinen karsina tai vastaava tila, jonka tulee olla käytettävissä. Karsinaa tai vastaavaa tilaa voi käyttää muuhun tarkoitukseen, mutta vaadittu tila on aina pystyttävä erottamaan sairas-, hoito- ja poikimakarsinakäyttöön. Karsinalle asetetut vaatimukset on pystyttävä täyttämään (pinta-ala, makuualueen pehmeys ym., lämmitettävyys, nopea kiinnitysmahdollisuus jne.).
KYSYMYS: Koskeeko eläinten hyvinvoinnin tuen lisäehdon jaloittelu talviaikana kaikkia hiehoja vai vain kytkettyjä hiehoja (kuten lypsylehmillä)? Meillä kaikki yli 6 kk:n ikäiset eläimet ovat kesän laitumella. Lehmät ovat pihatossa ja nuorkarja on "pihattorivillä" tai ryhmäkarsinoissa. Yhtäkään eläintä ei pidetä päästään kytkettynä. Nuorkarjaa ei kuitenkaan pysty laittamaan talvella ulos, sillä eläimiä pitäisi käyttää ulkona kolmessa eri ryhmässä ja ne pitäisi kuljettaa liukkaan ruokapöydän läpi. Onko meillä mahdollisuutta tämän lisäehdon valintaan?
VASTAUS: Mavin nettisivuilta löytyy materiaalia eläinten hyvinvoinnin tuesta, muun muassa sitoumusehdot ja asetuksia. Sitoumusehdoissa sanotaan "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" -lisäehdosta seuraavasti: "Vähintään 6 kuukauden ikäiset naudat on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä 1.5.-30.9. välisenä aikana. Lihanaudat ja kytkettynä pidetyt lypsylehmät ja hiehot on päästettävä jaloittelemaan ulos myös talvella sään salliessa vähintään kahdesti viikossa."
Sama on sanottu maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 133/2008 13 §:ssä seuraavasti: "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana - vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat on päästettävä laitumelle vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Lihanaudat ja kytkettynä pidetyt lypsylehmät ja hiehot on päästettävä jaloittelemaan ulos myös talvella sään salliessa vähintään kahdesti viikossa."
Jos teillä on lihanautoja tai kytkettynä pidettäviä lypsylehmiä tai kytkettynä pidettäviä lypsyhiehoja, näiden tulee päästä tämän lisäehdon mukaisesti ulos talvella. Kysymyksestä ei aivan selvinnyt, onko teillä esimerkiksi lihanautoja. Pihatossa irti olevia lypsyhiehoja ei siis tarvitse ulkoiluttaa talvella.
