KYSYMYS: Jos kotieläintila valitsee kevään 2008 tukihaussa eläinten hyvinvointituen; nautatilan lisäehdot Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana, niin voiko kyseinen tila tehdä luomukotieläintukisopimuksen vuonna 2009?
VASTAUS: Ei voi, rajoitukset menevät molemmin päin. Molemmissa tuissa on yhteneviä ehtoja. Jos on kiinnostunut luomukotieläintuesta, kannattaa valita sellaisia lisäehtoja, joissa toimenpiteenä ei ole laidunnusta. Toisaalta, jos on luomukotieläinsopimus, ei voi valita laiduntamista koskevia lisäehtoja eläinten hyvinvoinnin tuessa.
KYSYMYS: Onko siis vain kytketyt eläimet päästettävä jaloittelemaan talvella, eli ei koske pihattoeläimiä?
VASTAUS: Lihanaudat ja kytkettynä pidetyt lypsylehmät ja hiehot on päästettävä ulos myös talvella. Ehto ei siis koske pihatossa olevia lypsykarjatuotannossa olevia nautoja.
KYSYMYS: Sonnien laidunnus voidaan korvata jaloittelutarhalla, jolla omat minimivaatimuksensa. Onko lehmien laidunnukseen ja laidunalaan mitään minimialaa eli paljonko viljelijällä pitää olla minimissään peltoa hallinnassa?
VASTAUS: Jos tila valitsee sellaisen lisäehdon, jossa edellytyksenä on laidunnus tai jaloittelu, minimiala on 3 hehtaaria.
KYSYMYS: Voiko lehmillä laidunnuksen korvata jaloittelutarhalla (esimerkiksi pihatoissa usein vain tarha tarjolla)?
VASTAUS: Lisäehto lähtee siitä, että nautoja laidunnetaan kesällä ja niiden jaloittelu sallitaan talvella lisäehdon määrittämillä tavoilla. Sioilla laidunnusta ei vastaavassa lisäehdossa vaadita vaan riittää, että siat pääsevät jaloittelemaan (laiduntaminen on toki mahdollista).
KYSYMYS: Eläinten hyvinvoinnin tuen lisäehto "Nautojen laidunnus ja jaloittelu": meillä on lehmillä ja siemennysikäisillä hiehoilla ympärivuotinen jaloittelu jaloittelutarhassa päivittäin ja kesäisin laidunnus jaloittelumielessä (ruokinta navettaan) myös päivittäin, mutta sitä nuoremmat hiehot ja lehmävasikat ovat karsinoissa (ei ulkoilua). Lihanautoja ei ole. Voiko hakea tuota lisäehtoa vai pitäisikö "nuorisolle" järjestää ulkoilu?
VASTAUS: Laidunnus ja jaloittelu koskee vain vähintään kuuden kuukauden ikäisiä nautoja.
KYSYMYS: Lisäehto "Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla": jos karsina on vasikoilla niin iso, että pinta-alaa on vasikkaa kohti enemmän kuin tuo 1,8 neliötä 0-3 -kuukautisille, saako ritiläalue olla makuualuetta suurempi, jos vasikkaa kohti kiinteäpohjaista makuualuetta on kuitenkin vähintään puolet tuosta 1,8 neliöstä?
VASTAUS: Kyllä. Jos tuen ehto pinta-alan suhteen täyttyy ja tuen ehtojen mukaista makuualuetta on vähintään puolet vaatimuksesta, niin karsinassa voi olla enemmänkin tilaa.
KYSYMYS: Lisäehto, jota kysymys koskee: Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen: saako tässä lisäehdossa tukea kytketyille hiehoille, joille laitetaan parsimatot ja kuiviketta käytetään reilusti?
VASTAUS: Kyllä, vaikka tätä kyllä voi suositella paremminkin karsinakasvatukseen. Voi tuntua yllättävältä, että tämä sopii myös parressa kiinni oleville naudoille. Lisäehdossahan puhutaan karsinakasvatuksesta ja karsinan ryhmän homogeenisuudesta. Siinä puhutaan kuitenkin myös makuualustasta. Parhaiten tämä todella sopii lihanautakasvattamoihin ja hiehokasvattamoihin, mutta ei ole suljettu pois myöskään esimerkiksi lypsykarjatilalta. Laskelmat on tehty periaatteella, että lisäehdon voi valita lihanautakasvattamo, lypsykarjatila tai emolehmätila. Tukea nostaa muun muassa työkustannus, odotettavissa oleva kuivituskustannus, mahdollisten ritiläpalkkien päälle hankittavien parsimattojen hankintakustannus (joita ei katsota investointityyppisiksi kustannuksiksi, joita tällä tuella ei voi tukea) ja muun muassa se, että hyödyt viljelijälle ovat useita muita lisäehtoja vähäisemmät. Tällä lisäehdolla pyritään parantamaan nautojen makuu- ja karsinaolosuhteita. Jos nauta ei ole karsinassa, parannetaan vain makuuolosuhteita. Perusehtojen mukaan tietysti on niin, että lihanaudat eivät saa olla kytkettyinä, joten kytkettyjä nautoja voi tämän lisäehdon valinneella tilalla olla vain lypsykarjatilalla. Lisäehdon voi siis valita mikä tahansa nautatila, mutta vain lypsykarja (siis myös hiehot) voi olla kiinni parressa.
KYSYMYS: Mikä katsotaan emolehmien tuotannonseurannaksi?
VASTAUS: HUOM, TÄHÄN JO AIEMMIN ANNETTUUN VASTAUKSEEN TULEE TÄYDENNYSTÄ!
KYSYMYS: Jos tilalla kasvatetaan hiehoja, ne laiduntaa kesällä, mutta talvella niitä pidetään parressa, eikä tilalla tätä 70 päätä talvella ulkoiluteta, pois sulkeeko tämä sen lisäehdon valinnan, eläinten ulkoiluttaminen ja jaloittelu?
VASTAUS: Tällöin ei voi valita Nautojen laidunnus ja jaloittelu talviaikana -lisäehtoa.
KYSYMYS: Voiko lisäehtojen mukainen poikimiskarsina olla ulkona (naudat)?
VASTAUS: Kyllä voi, jos vaaditut varustelut täyttyvät.
KYSYMYS: Esimerkiksi tilalla on pihatto ja osa eläimistä on parressa. Montako eläintä parressa pitää yhteensä olla, jotta tila voi valita lisäehdoksi kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen? Sitoumusehdoissa sivulla 8 kohdassa 5.1 puhutaan muutamasta lehmästä, mitä tämä muutama tarkoittaa?
VASTAUS: Valtioneuvoston asetuksessa 130/2008 14 §:ssä sanotaan, että "Lisäehdon voi valita, jos.. ja lisäehto soveltuu tilan tuotantorakenteeseen ja sen teknisiin järjestelyihin." Tällä on tarkoitettu sitä, että valitun lisäehdon on edistettävä tilan eläinten hyvinvointia niin, että valitun lisäehdon noudattamisesta voidaan maksaa tilan kaikille eläimille. Ei ole tarkoituksen mukaista, että toimenpiteet kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan tilan eläimistä. Emme ole halunneet sanoa mitään tarkkaa rajaa eläinmääristä, koska olosuhteet tiloilla ovat hyvin erilaisia ja voi olla hyvinkin perusteltua valita joku lisäehto vaikka sen vaikutuspiirissä ei olekaan juuri tarkkaa prosenttiosuutta tilan eläimistä. Voisi antaa suuntaa-antavan ohjeen, että keskimääräistä suuremmilla tiloilla vähintään noin kolmasosa eläimistä (naudoista tai sioista) olisi oltava lisäehdon vaikutuspiirissä ja keskimääräistä pienemmillä tiloilla noin puolet tilan eläimistä tulisi päästä lisäehdon vaikutuspiiriin.
KYSYMYS: Kivuton nupoutus: onko jotain muita vaihtoehtoja kuin eläinlääkärin antama kivunlievitys?
VASTAUS: Ei.
KYSYMYS: Miten toimitaan, jos tila sitoutuu hyvinvointitukeen ja valitsee lisäehdoksi kytkettyjen nautojen liikkumisvapauden parantamisen mutta rakentaakin kesken sitoumuskauden pihaton?
VASTAUS: Tila voi halutessaan vaihtaa lisäehtoa tai luopua siitä. On vielä hieman mietinnän alla, miten suhtaudutaan siihen, että toisaalta tilanne on eläinten kannalta huomattavasti parantunut tältä osin, mutta toisaalta tilalla ei ole enää eläimiä, joilla tätä ehtoa voisi täyttää.
KYSYMYS: Lisäehdossa kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen ei mainita tarkalleen minkä tyyppiset kytkytmallit käyvät. Käykö esimerkiksi niskapuomi, säätöparsi tai lapatukiparsi?
VASTAUS: Kytkyttyyppejä on niin paljon ja samassa kytkyttyypissä voidaan eläin kytkeä tiukasti ja löyhemmin kytkyttä säätämällä, että on todella vaikea rajata jotain kytkyttä pois tai toisaalta luvata, että tämä kytkyt sopii. Periaate kuitenkin on, että eläimen on voitava nousta makuulta ja laskeutua makuulle hyvin vapaasti, syödä ja juoda normaalein liikkein ja pystyä mahdollisimman paljon myös kehonhoitoliikkeisiin. Niskapuomikaan ei aina salli eläimen vapaita liikkeitä, sehän riippuu täysin säädöistä. Ellei puomia ole säädetty eläimen koolle sopivaksi, sekään ei ole eläimelle hyvä. Myöskään lapatukiparsi ei väärin asennettuna ole hyvä. Mielestäni tärkeintä olisi painottaa sitä, että hoitaja huomioisi eläimen yksilölliset tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan säätäisi kytkyttä kullekin eläimelle sopivaksi. Voi sanoa, että länkikytkyt tai tiukka pantasysteemi EI käy, mutta on vähän epävarmempaa sanoa, että niskapuomi kävisi, jos se sitten kuitenkin on epäsopivasti säädetty.
KYSYMYS: Lisäehdossa "Vähintään 6 kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" ei sanota mihin ikään asti lisäehtoa pitää noudattaa? Missä vaiheessa esimerkiksi hiehot voidaan kytkeä kiinni ennen poikimista?
VASTAUS: Tarkoittaa kaikkia tilan vähintään 6 kuukauden ikäisiä nautoja. Siksi sitä suositellaan lähinnä lihakarjatiloille.
KYSYMYS: Lisäehdossa "Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" puhutaan kiinteäpohjaisesta, kuivitetusta makuualueesta. Koskettaako tämä vain nuorkarjaa vai myös lehmiä? Mitä tuollainen makuualue käytännössä tarkoittaa? Kylmäpihatto vai makuuparsipihattokin? Parsinavetta? Parsimatto? Parsipeti? Paljonko kuiviketta?
VASTAUS:
Koskee kaikkia tilan vähintään 6 kk:n ikäisiä nautoja.
Eläimet voivat olla kylmäpihatossa, makuuparsipihatossa tai osa eläimistä voi olla jopa parressa, mutta makuualustan tulee olla kiinteäpohjainen (=betoni tai parsimatto tai hyvin harvakseltaan rei'illä varustettu alusta, josta virtsa pääsee valumaan (käytetään erityisesti sonneilla), mutta ei ritiläpohja (jossa eläin joutuu seisomaan ja makaamaan ritilän päällä). Alusta tulee olla sekä kuivitettu (=kuiva) että pehmeä (=mukava ja hankaumilta säästävä). Kuiviketta on käytettävä niin paljon, että alusta on kuiva ja pehmeä. Kuiviketta on oltava koko ajan. Jos eläimet esimerkiksi syövät olkikuivikkeen tai se ei muuten sovellu, kuivikkeena tulisi käyttää jotain sellaista kuiviketta, joka sopii ja pysyy eläinten alla. Toisaalta on ihan ymmärrettävää, että vähitellen kuivikkeet siirtyvät eläinten liikkuessa, mutta tavoite on, että mukava makuualusta ja kuivikepohja on koko ajan eläimen käytössä.
KYSYMYS: Miten tulkitaan yli 6 kk vanhojen nautojen pito-olosuhteiden parantamista? Koskeeko tämä lypsylehmiäkin? Nehän ovat yli 6 kk. Vai onko tuen tarkoitus parantaa hiehojen oloja 6 kk - 24 kk? Jos lehmät ovat parsissa, mutta hiehoilla on makuuparret karsinoissa, miten käy? Tuleeko lihanaudat lukuun myös? Karahtaako tuki kiville, jos sonnit kasvaa ritiläpalkkien päällä vieroituksesta teuraaksi, mutta hiehoilla on kiinteäpohjainen makuualue?
VASTAUS: Kun "Vähintään 6 kk:n ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen" -lisäehtoa ei ole rajattu poikimattomiin nautoihin, niin ehtoa tulisi noudattaa kaikilla vähintään 6 kk:n ikäisillä tilan naudoilla. Siksi se parhaiten soveltuu lihantuotantotiloille, mutta käy myös lypsykarjatiloille, joissa eläinten makuuolosuhteet ovat ehtojen mukaiset eli makuualue (voi olla myös parsi) on kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä. Karsinassa oleville eläimille on se ryhmän homogeenisuusvaatimus. Eli ritiläalustaa ei saisi parressa olla, mutta karsinassa se on mahdollinen, jos karsinassa kuitenkin on makuualusta, joka on riittävä kaikille karsinan eläimille ja on kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä.
KYSYMYS: Vähintään 6 kk:n ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen: Kuvitellaan tilanne, että lypsykarjanavetassa hiehot ovat karsinoissa, joissa on kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä makuualue ja ritiläpohjainen ruokintakäytävä mutta ne siirretään esimerkiksi noin 20 kk:n iässä parsinavetan parsiin. Onnistuuko tällöin toimenpiteen valinta vai pitäisikö hiehot olla poikimiseen asti karsinoissa eikä parressa?
VASTAUS: Eläimet voivat olla myös parressa, mutta makuualustan tulee olla kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä. Karsinassa pidettävien eläinten olosuhteisiin on ohje homogeenisesta ryhmästä ja mahdollisesta uudelleen ryhmittelystä.
KYSYMYS: Vähimmäispinta-alasta: voiko viljelijä tehdä laiduntamissopimuksen esimerkiksi naapurin kanssa, ellei hänellä ole pinta-alaa hallinnassaan eikä jaloittelutarhoja navetan yhteydessä?
VASTAUS: Jos vähimmäisalaa tarvitaan, se tulee olla käytettävissä pääsääntöisesti sitoumuskauden loppuun asti. Jos tilalla on sellaisia eläimiä, joille laiduntaminen riittää, niin sopii, että naapurin kanssa on tehty laiduntamissopimus siihen asti, että laiduntamisvelvoite voidaan täyttää sitoumuskauden loppuun asti. On kuitenkin muistettava, että jos on valittu "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana" -lisäehto ja tilalla on kytkettynä pidettyjä lypsylehmiä tai hiehoja, niiden on päästävä ulos jaloittelemaan myös talvella. Silloin tarvitaan jaloittelutarhaa tai muuta jaloitteluun sopivaa aluetta. Vähimmäisala tällöin on 3 ha.
KYSYMYS: Lisäehto 3, vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen. "Vasikoiden makuualueen on oltava kiinteäpohjainen". Mitä lattiapinta-alaa makuualue tässä tarkoittaa? Jossain vaiheessa olin ymmärtänyt, että koko karsinan pitää olla kiinteäpohjainen, onko näin? Vai onko makuualustalle kenties joitain tiettyjä pinta-alavaatimuksia?
VASTAUS: Makuualue tarkoittaa sitä aluetta, johon kaikki karsinan vasikat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Sille ei ole määritelty pinta-alaa kuten lisäehdossa 2 on tehty. Koko karsinan ei tarvitse olla kiinteäpohjainen vaan osa voi olla myös esimerkiksi ritilää, kunhan se makuupaikka-alue ja lisäehdon muut ehdot toteutuvat.
KYSYMYS: Lisäehto 4, kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Mitkä kytkyt ovat ainakin hyväksyttyjä?
VASTAUS: Kytkyttyyppejä on niin paljon ja samassa kytkytyypissä voidaan eläin kytkeä tiukasti ja löyhemmin kytkyttä säätämällä, että on todella vaikea rajata jotain kytkyttä pois tai toisaalta luvata, että tämä kytkyt sopii. Periaate kuitenkin on, että eläimen on voitava nousta makuulta ja laskeutua makuulle hyvin vapaasti, syödä ja juoda normaalein liikkein ja pystyä mahdollisimman paljon myös kehonhoitoliikkeisiin. Niskapuomi tai esim. lapatuki- tai alinaparsikaan ei aina salli eläimen vapaita liikkeitä, sehän riippuu täysin säädöistä. Ellei puomia tai kytkyttä ole säädetty eläimen koolle sopivaksi, sekään ei ole eläimelle hyvä. Lapatukiparsi tai muut kytkyttyypit eivät ole sopivia väärin tai kovin tiukasti asennettuina. Mielestäni tärkeintä olisi painottaa sitä, että hoitaja huomioisi eläimen yksilölliset tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan säätäisi kytkyttä kullekin eläimelle sopivaksi. Tiedän, että tämä ei ollut hyvä vastaus, koska se ei ollut yksiselitteinen, mutta mielestäni voi sanoa, että länkikytkyt tai tiukka pantasysteemi EI käy, mutta on vähän epävarmempaa sanoa, että niskapuomi tai muu kävisi, jos se sitten kuitenkin on epäsopivasti säädetty. Yritämme neuvoa asiaa kuvaesimerkeillä myöhemmin ilmestyvässä oppaassa.
