KYSYMYS: Miten siementäminen ja lisäehto "joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus tai jaloittelu onnistuu"? Pitääkö siemennettävät päästää päivittäin ulos kesällä vai voidaanko siemennystä pitää poikkeuksena kyseiselle lisäehdolle?
VASTAUS: Siemennystä voidaan pitää poikkeuksena kyseiselle lisäehdolle.

KYSYMYS: Sikatilalla on ongelma, ettei tämän hetkinen aggregaatti jaksa pyörittää kattotuuletusta. Ikkunat ja ovet saadaan kyllä auki ja lisäksi tilalla on käytettävissä lämpö-/ilmapuhallin, joka on sähköstä riippumaton. Riittäkö puhallin ja ikkunoiden ja ikkunoiden avaaminen?

VASTAUS: Jos tilanne saadaan hallintaan sähkökatkostilanteessa ilman aggregaattia, asia on ok.

KYSYMYS: Sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen: lämpötilan muutettavuudesta: käykö lämpölamppu? Entä ehkä sen lisäksi kate, jossa lämpö pysyy paremmin?
VASTAUS: Käy kaikki menetelmät, joilla lämpötilaa voidaan muuttaa porsaiden iän mukaisesti.

KYSYMYS: Possujen karsinoiden kokomäärityksistä: kumpia sovelletaan? Uudisrakennusten vai vanhojen määritelmien (tms.), jossa siirtymäajat vai kenties 14 EEO/2002 kohta 1.5 kokoja kaikilla tiloilla?
VASTAUS: Tilalla noudatetaan vähintään MMMa 14/EEO/2002 ellei tilalle ole myönnetty jotain lievennyksiä tai ellei tilaa sido uudisrakentamisen määräykset. Eläinten hyvinvoinnin tuen ehdot pinta-aloista on mainittu kyseisen lisäehdon kohdalla. Esim. sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen -lisäehdossa ei ole erillisiä pinta-alavaatimuksia. Sen sijaan esim. Emakoiden vapaa porsiminen -lisäehdossa on vain porsaille varattavaa tilaa oltava vähintään 1 m2.

KYSYMYS: Tuotantorakennusten hälytysjärjestelmistä: tilan sikalan ilmastointi reagoi sikalan ilmanlämpötilaan. Riittääkö palohälyttimiksi?
VASTAUS: Palovarottimia tulee olla riittävästi kotieläinrakennuksen kokoon nähden ja niiden on oltava vakuutusyhtiöiden hyväksymiä. Tällaisia laitteita ei ole kovin paljon eikä ilman lämpötilaan reagoiva ilmastointi kuulu näihin palovarottimiin. Lisäehdoissahan toimenpiteet ovat enemmän kuin mitä perusehdoissa edellytetään.

KYSYMYS: Sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen: vierotetut possut ovat katoksen alla 3-4 viikkoisiksi, jonka jälkeen ne siirretään osastoon jossa on säädeltävissä oleva lattialämmitys muttei katoksia. voiko ottaa edellä mainitun lisäehdon?
VASTAUS: Lämpötilan muuttamisen porsaiden iän mukaan voi hoitaa muutenkin kuin katoksella.

KYSYMYS: Viljelijällä on 2 sikalaa, naapurin kanssa yhteinen lihasikala jossa sekä vedentulo, että sähköstä riippuvainen ilmastointi. Lisäksi viljelijällä on yhdistelmäsikala, jossa on kunnan vesi ja ilmastointi, jonka hätätapauksessa pystyy korvaamaan monien ovien ja luukkujen avaamisella, jolloin saadaan ilman vapaa kierto/ristiveto koko sikalaan. Ruokinta pystytään hoitamaan manuaalisesti. tilat ovat 1 km päästä toisistaan. Montako aggregaattia tarvitaan?

VASTAUS: Aggregaatteja tm varautuminen on oltava sellainen, että sähkötoimiset toiminnot turvataan.

KYSYMYS: Sikalassa on imulannanpoisto ja osarakolattia, olki ei sovellu kuivikkeeksi tukosriskin takia, ja tila käyttää olkien sijasta heinää ja melassia, sopiiko lainkaan ja paljonko pitää laittaa?
VASTAUS: Kuivikkeena voi käyttää esim. olkea, heinää tai muuta materiaalia, joka soveltuu kuivikkeeksi.

KYSYMYS: Pikkuporsaiden asianmukainen lämmitys: riittääkö pelkästään lämpölamppu tai lattialämmitys, vai pitääkö olla molemmat? Entä lämpölevy?
VASTAUS: Voi käyttää sellaista menetelmää, mikä sopii tuotanto-olosuhteisiin ja on muun lainsäädännön mukaista.

KYSYMYS: Sikatilalla on ETU-sopimus ennestään ja viimeinen näyte otettu viime vuoden lopussa. Sitoumusehtojen liite 2 emakko- ja yhdistelmäsikalassa kohdassa 7. on salmonellavapaudesta. Pitääkö tilan antaa nyt uusi näyte?
VASTAUS: Sitoumusehtojen kyseisessä kohdassa sanotaan, että tilan on osoitettava salmonellavapautensa lantanäyttein tukea ensimmäistä kertaa haettaessa. Näytteet on otettava toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti ensimmäisenä sitoumusvuonna joulukuun loppuun mennessä. Tästä saa sen käsityksen, että tilan tulee osoittaa salmonellavapautensa vuoden 2008 aikana otetuin lantanäyttein, joten tällä perusteella ko. tilan siis pitäisi ottaa uusi salmonellanäyte.
Eläinten hyvinvointitukea valmisteltaessa oli kuitenkin tarkoituksena, että tuen vaatimukset ovat tautivaatimusten suhteen linjassa ETU:n kansallisen tason tuotantosektorikohtaisten vaatimusten kanssa. Porsastuotanto- ja yhdistelmäsikaloiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että tila on osoittanut salmonellavapautensa liittyessään sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmä Sikavaan. Kansallisen tason ehtojen mukaan ei normaaleissa porsastuotanto- ja yhdistelmäsikaloissa ole em. "liittymistutkimuksen" jälkeen edellytetty vuosittaista salmonellatutkimusta. Uudiseläinainesta myyvissä Sikavan erityistason sikaloissa sen sijaan edellytetään vuosittain tehtävää salmonellatutkimusta ETT:n (Sikavan) ohjeiden mukaan. (Tämän lisäksi tehdään sikaloissa vuoden 2008 aikana Eviran toimesta EU- salmonellakartoitus, johon on arvottu mukaan noin 300 sikalaa.)
Mielestäni asia on edellä olevassa tapauksessa syytä tulkita siten, että ko. sikala on osoittanut salmonellavapautensa tehdessään ETU- sopimuksen (liittyessään Sikavaan), eikä uutta salmonellatutkimusta sitoumusvuoden aikana tarvita. Tämä erityisesti siksi, että edellinen salmonellatutkimus on tehty loppuvuodesta 2007.

KYSYMYS: Porsasyskävapaus ternimaitonäytteestä: kelpaako verinäyte, joka ajaa saman asian?
VASTAUS: Verinäyte kelpaa tosiaan aivan hyvin, mikäli niitä on otettu porsasyskävapauden osoittamiseen tarvittava määrä. Verinäytetutkimuksia käytetään, kun on tarve nopeasti selvittää porsasyskätartunnan mahdollinen leviäminen yskätilan kontaktitiloille. Niitä käytetään myös selvitettäessä porsasyskäsaneerauksen onnistumista tilanteissa, joissa tilalla ei saneerauksen jälkeen vielä ole porsivia emakoita, joista voitaisiin lypsää ternimaitoa.

KYSYMYS: Kysymys sikatilojen perusehtojen noudattamiseen liittyen. Sikatilojen tuotantorakennuksissa on oltava sellainen hälytys- ja valvontajärjestelmä joka antaa hälytyksen lämpötilan noustessa tai laskiessa liikaa eläinten hyvinvointia ajatellen sekä sähkökatkosten, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden aikana.

Käykö tämän ehdon toteuttamiseen se, että sikatilalla on yksi hälytysjärjestelmä, johon on kytketty anturit kaikilta sikalan osastoilta? Tässä tapauksessa kännykkään tulevaa hälytystä esimerkiksi jollakin osastolla toimimattomasta ilmastointilaitteesta ei voida suoraan kohdentaa yhdelle tietylle osastolle, jossa ongelma on, vaan se kattaa sikalan kaikki osastot. Vai onko sikalassa, jossa on esimerkiksi 12 osastoa, oltava joka osastolla oma erillinen hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa osastokohtaisesti mahdollisista ongelmista kännykkään?
VASTAUS: Periaatteessa riittää yksi hälytysjärjestelmä, mutta jos sikalassa on hyvin monta osastoa, niin käytännön kannalta voi tulla tilanne, jossa ei ehditäkään korjaamaan tilannetta ennen kuin eläimet alkavat kärsiä ja ehkä jopa kuolla. Kaksitoista osastoa on jo niin suuri määrä, että kannattaisi olla varmempi menetelmä kuin yhteinen hälytys.

KYSYMYS: Mitataanko karsinan koko "keskeltä keskelle"? Kysymyksessä on emakoiden vapaa porsiminen.
VASTAUS: Karsinan ala mitataan reunasta reunaan. Siis selvitetään sian käytettävissä oleva ala, ei seinien paksuutta.

KYSYMYS: Voiko tila valita lisätoimenpiteen "Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus tai jaloittelu" tapauksessa, jossa joutilaat ja ensikot pidetään purupohjasikalassa, eli pääsevät jaloittelemaan kokoajan.
VASTAUS: Ei. Sikojen on päästävä ulos.

KYSYMYS: Kysymykseen, mikä on riittävä pesäntekomateriaali sioilla, vastattiin näillä sivuilla aiemmin seuraavasti: "KYSYMYS: Mikä on riittävä pesäntekomateriaali sioilla eli miten täysritilä- ja puoliritiläsikaloissa huomioidaan kyseinen lainkohta?

VASTAUS: Emakon tulisi saada alkaen vähintään viikko ennen odotettua porsimispäivää (mielellään aikaisemminkin) päivittäin 40-50 litran saavillinen (ei aivan löysästi annosteltuna) mieluiten olkea, josta se pystyy muotoilemaan halkaisijaltaan 40-50 sentin "pesän". Pesäntekomateriaali on muun kuivituksen lisäksi annettavaa materiaalia. " LISÄKYSYMYS: Onko vastauksessa oleva määrä ehdoton? Täyttyykö porsastuotantosikalan perusehto tältä osalta vain jos emakon pystyy muokkaamaan annetusta pesäntekomateriaalista itselleen pesän?
VASTAUS: Tästä pesäntekomateriaalista on kysytty tulkintaa. Olemme pohtineet tätä pitkään yhdessä mm. eläinlääkäreiden kanssa ja päätyneet tällaiseen. Nyt jo pohjana olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 14/EEO/2002 on edellytetty pesäntekomateriaalin antoa lietelantajärjestelmät poissulkien:

2.3. Emakon ja ensikon hoito
1. Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettava viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi
sopivaa materiaalia pesäntekoa varten. Pesäntekomateriaalia ei kuitenkaan
tarvitse antaa, jos sikalassa on sellainen lietelantajärjestelmä, jossa pesäntekomateriaalin
antamista ei ole teknisesti mahdollista toteuttaa.

Tukien saamisen edellytys on, että ylitetään voimassaoleva lainsäädäntö. Tukea maksetaan siitä, että tehdään toimenpiteitä, jotka ovat enemmän kuin nyt vallitsevat lainsäädännön vaatimukset. Siksi tätä tukea jo valmistellessa - ja valmisteluun osallistui laaja asiantuntioiden ryhmä, myös käytännön viljelijöitä - oltiin sitä mieltä, että ainakin osa lietelantaemakkosikaloista ei todennäköisesti voi hakea tätä tukea.

Tämän ehdon tarkoituksena on lievittää emakon stressiä porsimisen yhteydessä. Käytännössä 40-50 litran astia kerran päivässä tarkoittaa esimerkiksi 20 litran ämpäriä kaksi kertaa päivässä. Sian pesäntekokäyttäytymisessä se on erittäin pieni määrä. Vastauksessa on kuvattu emakon pesäntekokäyttäytymisen tulos eli vapaana emakko todella muotoilee isojakin pesämuodostelmia. Jos materiaalin antaa kahdessa erässä, muodostelma ei ole tietenkään pesä, mutta mahdollistaa kyllä pesäntekokäyttäytymisen ja toimii siten stressiä lievittävänä tekijänä.

KYSYMYS: Täyttyykö eläinten hyvinvoinnin tuessa 10 eläinyksikön vaatimus lihasikatilalla, jossa kasvatetaan vuosittain vain kaksi erää sikoja ja kasvatuserien välissä on 3-4 kuukautta tyhjää? Lihasikojen määrä on kasvatusvaiheessa sellainen, että eläinyksiköitä on noin 30 eläinyksikköä.
VASTAUS: Laskentakaavan mukaan sikojen määrästä jätetään huomioimatta ne kuukaudet, joissa on kaksi pienintä ja suurin sikamäärä. Jos sikoja on koko ajan 30 eläinyksikköä, mutta ei 3-4 kuukautena vuodesta, niin keskiarvoa laskettaessa jätetään huomioimatta yksi 30 ey kuukausi ja kaksi 0 ey kuukautta, joten keskimääräiseksi eläinmääräksi tulee 23,3 - 26,7 ey . Näyttäisi siltä, että eläinmäärä täyttyy. Tulee muistaa, että esimerkiksi ympäristötuen kotieläintilana ja luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa näin pitkä tuotantotauko aiheuttaa aina joutumisen ristiintarkastuslistalle.


KYSYMYS: Jos tilalla on todettu sikadysenteria,hyväksytäänkö tila hyvinvointituen piiriin,jos tauti saneerataan pois toukokuussa.Sikalan osastojen tyhjentyminen mahdollistaisi tällöin tehokkaan saneerauksen?
VASTAUS: Eläinlääkärin valvoma, meneillään oleva saneeraus on hyväksyttävä syy myös sitoumushetkellä siihen, että tilalla on eläinten hyvinvoinnin tuen ehtojen mukaisia ei-hyväksyttäviä tauteja ja siihen, että eläinmäärä ei saneerauksen aikana täyty. Koska saneeraus on käynnissä katsotaan, että tilalla toimitaan tuen ehtojen mukaisesti. Saneeraus tulee tehdä eläinlääkärin ohjeiden mukaan ja eläinmäärä nostaa vähintään 10 ey:öön heti kun se on tautisaneerauksen vuoksi mahdollista.

KYSYMYS: Koskeeko Sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen -lisäehto vain vierotettuja, välikasvatuksessa olevia porsaita kasvattavia sikaloita vai voivatko kaikki sikalat valita ko. lisäehdon?
VASTAUS: Sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen -lisäehdon voivat valita kaikki sikalatyypit, mutta silloin on huomattava, että ehto kuivitetusta, kiinteäpohjaisesta makuualueesta koskee kaikkia sikoja.

KYSYMYS: Tutkimme viime viikolla sikatilan emännän kanssa hyvinvointituen ehtoja ja mieltämme jäi askarruttamaan kohta sikojen sairaskarsinoista: riittävän kuivituksen lisäksi lukee pehmeä makuualusta. Tunnettu tosiasia on, ettei kenenkään sairaskarsinassa ole ikinä niin paljon kuiviketta että makuualusta olisi pehmeä, eli käytännössä tuntuu, että pehmeyden voi saavuttaa vain käyttämällä kumimattoa, joiden käyttö sikaloissa on vielä valitettavan harvinaista. Kun kävimme tilan sairaskarsinat läpi, oli kaikissa olkea, mutta määrät tälläkin tilalla, jossa kuivikkeita käytetään tavallista enemmän niin niukat puolen päivän jälkeen, ettei taidettu olla lähelläkään riittävää kuivitusta saati pehmeää makuualustaa. Entä jos sairaskarsinaan laittaa kumimattoa niin paljon, että että sairaat mahtuisivat maton päälle nukkumaan, mutta tukitarkastushetkellä eivät makaakaan matolla vaan betonilla? Menettääkö tuet?
VASTAUS: Sille, missä siat makaavat ei tietenkään voi mitään. Valvonnassa katsotaan, että viljelijä on toteuttanut ehdot.

KYSYMYS: Vai pitääkö kohta tulkita niin että koko kiinteän lattian alue on katettava kumimatolla niin että ettei edellä mainittua tilannetta pääse syntymään?
VASTAUS: Ei näin tarvitse varautua.

KYSYMYS: Emakoiden sairaskarsinoista mainitaan vain lukumäärä. Tarkoittaako tämä sitä, että sairaskarsinassa voi pitää sairaita emakkoja niin paljon kuin sikojen pitoasetus sallii sillä pinta-alalla vai oliko tarkoitus pitää yksi sairas emakko per sairaskarsina?
VASTAUS: Sairaskarsina voi olla yhteiskäyttöinen, ei yksittäiskarsina.

KYSYMYS: Voiko karsinaa käyttää muuhun toimintaan, jos sairaita emakoita ei ole? Nytkin tilalla kaksi isoa emakkoa sairastivat sulassa sovussa noin yhdeksän neliön karsinassa. Vieroitetut porsaat ja olosuhteet: jos lämpötilaa vieroitusosaston karsinoissa säädellään lisälämpölampuin, erillisillä irtokatoslevyillä ja koko tilan lämpöpuhaltimella, täyttääkö tämä vaaditut ehdot?
VASTAUS: Voi käyttää muuhun tarkoitukseen väljentämään muiden sikojen oloja, mutta aina on oltava mahdollisuus tyhjentää sairaskarsinat varsinaiseen tarkoitukseensa ilman, että muualla sikalassa rikotaan säädösten edellyttämiä tilavaatimuksia.