KYSYMYS: Mitä muita vaatimuksia sikojen sairaskarsinoilla on kuin: pinta-ala, vedolta suojattu, kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä? Mitä vaatimuksia on esimerkiksi veden ja ruuan saannin osalta? Jos kyseessä on isompi karsina, jonka tarvittaessa voi jakaa irtoseinillä osiin, jää esimerkiksi taaimmainen karsina ilman vesinippaa ja ruokinta-kaukaloa, jos ryhmäkarsinassa on alun perin esimerkiksi kaksi vesinippaa, niin jonkun osan kohdalle vesinippa osuu ja joku taas jää ilman. Riittääkö, että vettä annetaan vesi vesiastiasta esimerkiksi kaksi kertaa päivässä ja ruoka esimerkiksi puhtaalle lattialle tai johonkin astiaan?
VASTAUS: Tukiehdoissa on mainittu vain tukiehdot, muilta osin noudatetaan täydentäviä ehtoja ja muuta pohjalainsäädäntöä. Sikojen osalta tärkeä on maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002 (Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset), josta selviää kysyjän kysymiä asioita.
Vesi voidaan antaa millä tavalla vain, mutta eläinten hyvinvoinnin tuen osalta jo perusehdot edellyttävät, että kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä hyvälaatuista vettä. Lattiaruokintaa käytetään melko paljon, mutta näkisin, että kun tämän tuen ehtona terveydenhuoltoon liittyvänä vaatimuksena on ulosteperäisten taudinaiheuttajien torjunta ruokinta- ja rehuhygienialla, niin tulisi käyttää astiaa, joka on helppo tarvittaessa pestä (varsinkin, jos ei ole erillistä lantakäytävää, jota siat selvästi käyttävät). Nippojen osalta eläinlääkärin tulee tehdä vedenvirtauksen mittaus.
Sairaskarsina voi olla yksittäiskarsina tai yhteiskäytössä, pinta-alojen suhteen noudatetaan yllä olevan asetuksen vaatimuksia.
KYSYMYS: Onko jotain rajaa, että montako sikaa sairaskarsinassa saa olla? Olen tekemässä kooltaan 2 metriä kertaa 1,65 metrin karsinoita, joihin mahtuu kolme sikaa ja sitten kaksi viiden sian karsinaa. Onko viiden sian sairaskarsina vielä ok?
VASTAUS: Hyvinvointituen lisäehdossa sairaskarsina voi olla ryhmä- tai yksilökarsina, mutta ryhmäkarsina tulee voida jakaa osiin. Sille, kuinka monta sikaa karsinassa saa olla, ei ole rajoitusta tämän tuen puitteissa. Silloin noudatetaan pohjalainsäädäntöä.
Pohjalainsäädäntönä (jota siis kaikki sikalat noudattavat) on mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002, jonka liitteessä 1 säädetään ylipäätään eläintä kohti tarvittavasta karsinatilasta. Kohdassa 1.5. on vierotettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan kokovaatimukset sian painon mukaan jaoteltuna. Sen mukaan esim. 30-50 kiloinen sika tarvitsisi esteetöntä lattiapinta-alaa 0,40 m2. Tämä on vähimmäisvaatimus, jonka tulisi toteutua jokaisessa ko. sikoja kasvattavassa sikalassa. Varmaan erilaisissa sairaskarsinaan siirtotapauksissa tätä käytäntöä ei voi aina kategorisesti noudattaa, vaan paraneminen edistyy vain, jos sika saa olla rauhassa. MMM:n asetuksessa 14/EEO/2002 (liite 1, kohta 1.1.) sairaskarsina on suosituksena, mutta ei vaatimuksena.
KYSYMYS: Mikä on riittävä pesäntekomateriaali sioilla eli miten täysritilä- ja puoliritiläsikaloissa huomioidaan kyseinen lainkohta?
VASTAUS: Emakon tulisi saada alkaen vähintään viikko ennen odotettua porsimispäivää (mielellään aikaisemminkin) päivittäin 40-50 litran saavillinen (ei aivan löysästi annosteltuna) mieluiten olkea, josta se pystyy muotoilemaan halkaisijaltaan 40-50 sentin "pesän". Pesäntekomateriaali on muun kuivituksen lisäksi annettavaa materiaalia.
KYSYMYS: Voiko tila tehdä luomukotieläintukisopimuksen esimerkiksi vuonna 2009, jos nyt valitsee hyvinvointituen lisäehdoksi jonkun muun kuin numeron 6: "Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana"? Toisin sanoen, onko tämä lisäehto nro 6 AINOA lisäehto, joka rajoittaa luomukotieläintukisopimuksen tekemistä?
VASTAUS: Myös lisäehto joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus ja jaloittelu on päällekkäin luomukotieläinsopimuksen ehtojen kanssa. Nämä kaksi lisäehtoa estävät luomukotieläinsopimuksen tekemisen esimerkiksi vuonna 2009.
KYSYMYS: Sikojen sairaskarsinat: Tilalla on tällä hetkellä käytäntö, että pitävät sairaskarsinassa muutamia terveitä eläimiä, jos tilalla ei ole akuuttia sairaskarsinatarvetta. Onko tämä toiminta mahdollista, jos sitoutuu sairaskarsina-lisäehtoon, kun pitää huolen siitä, että ne terveet ovat aina siirrettävissä pois, kun karsina tarvitaan sairaskäyttöön. Vai tarvitseeko pitää tyhjänä silloin, kun ei karsinaa tarvita sairaille?
VASTAUS: Sairaskarsinoita voi käyttää, mutta valmius niiden tyhjentämiseen varsinaiseen käyttöönsä on oltava aina. Muualla on siis oltava lainsäädännön vähimmäistilan verran tilaa kaikille sioille (MMMa 14/EEO/2002 liite 1). Sairaskarsinaan siirrettyjen sikojen avulla vain väljennetään muualla olevien sikojen tiloja.
KYSYMYS: Lasketaanko eläinyksiköihin mukaan myös emän alla olevat pikkuporsaat? Näin laskien tilallamme tulee emakoista ja ensikoista 200 eläinyksikköä ja porsaista 600.
VASTAUS: Kyllä, sikojen määrä tukilaskentaan saadaan sikarekisteristä ja siellä porsaat heti syntymästään asti edustavat 0,3 ey ja emakot 0,5 ey. Sikarekisterin porsaista laskentapäivinä saadusta määrästä otetaan 50 %, ei koko luku. Tilan saamaa tukea rajoittanee eniten 5000 euron katto.
KYSYMYS: Kyseessä on sikatila. Riittääkö sähkökatkoksesta tekstiviestin lähettävä hälytysjärjestelmä täyttämään tuen ehtoja?
VASTAUS: Pelkkä hälytysjärjestelmä ei riitä, vaan tilalla tulee olla myös varajärjestelmä sähkökatkosten varalta, jos toiminnot (ilmanvaihto, ruokinta, juotto tai muu vastaava sikojen kannalta elintärkeä ja niiden hyvinvointiin vaikuttava toiminto) ovat sähkökäyttöisiä. Tilalla tulee olla myös suunnitelma siitä, miten toimintahäiriötilanteissa eri laitteiden toiminta korvataan.
KYSYMYS: Jos eläinten pito sikatilalla lopetetaan esimerkiksi taloudellisesti kannattamattomana sitoumusaikana, niin joutuuko jo maksetun tuen maksamaan takaisin?
VASTAUS: Tukeen sitoudutaan viideksi vuodeksi. Kuitenkin, kuten muissakin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjan 2 tuissa (ympäristötuki/luonnonhaittakorvaus) on sääntö, että tuen ehtoja tulee noudattaa vähintään kolme vuotta, jonka jälkeen tila luopuessaan kokonaan kotieläintalouden harjoittamisesta (ympäristötuessa/luonnonhaittakorvauksessa maatalouden harjoittamisesta)on täyttänyt sitoumuksen ehdot eikä tukia peritä takaisin. Jos kyseinen tila siis luopuu mistä tahansa syystä kotieläimistä kolmen vuoden jälkeen, tukia ei peritä takaisin lopettamisen takia. Jos sitoumus ei ole ollut kolmea vuotta, kaikki tuet peritään takaisin. Tässä ei nyt ole pohdittu ylivoimaisia esteitä eikä sitoumuksen siirtoa tai muita vastaavia asioita.
KYSYMYS: Mitä sikatilojen tuotantoseurantaan tulee niin onko pakko käyttää WinPigiä tai FinPotkaa tai Faban sikalakirjaa? Kelpaako yhtä hyvin oma kirjanpito, johon merkitään 1) saapuvien sikojen keskipaino ja -hinta, 2) saapumis- ja lähtöpäivän välinen aika päivinä, 3) myytyjen sikojen keskipaino ja -hinta? Kyse on tilasta jolla ei ole emakkoja vaan ostaa lihasikoja kasvatettavaksi.
VASTAUS: Minkään järjestön ATK-ohjelman hankkiminen ei ole välttämätöntä, jos itse osaa esimerkiksi tehdä ruokintasuunnitelmia (ohjelmista on toki paljon apua, mutta tällaisten palvelujen ostaminenkin on mahdollista). Tämän tuen kannalta riittää, että seurataan saapuvien sikojen keskipainoa, tiedetään kuinka monta päivää on saapumisesta teurastamiseen ja ollaan perillä teurastamon laatuluokituksesta. Kaikki tämä tieto sisältyy teurastamon raportteihin. Ruokintasuunnitelmien teko ja sikojen päivittäisen ravinnontarpeen laskeminen on mahdollista sen perusteella.
KYSYMYS: Jos sikatilalla on sellainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka toimii, vaikka tuulettimet pysähtyvät (kuten ilmastointikatto ja avattavat ovet), ja jos ruokinta tehdään käsin rehuvaunulla ja kauhalla. Onko tällaisen tilan pakko ostaa esim. traktorilla käytettävä generaattori?
VASTAUS: Jos kaikki järjestelmät toimivat, eikä tilan ole aikaisemmin (lainsäädännön mukaan) tarvinnut hankkia generaattoria, ei sitä ole välttämätöntä ostaa nytkään. Mutta onko varmaa, että kaikki toimii? Onko tällaista tilannetta testattu?
KYSYMYS: Sairaskarsinoissa on oltava kiinteä lattia. Hyväksytäänkö karsina, jossa esim. puolet karsinanlattiasta on ritilää, jos koko ritilän päälle levitetään vaikkapa paksu parsimatto?
VASTAUS: Sitoumusehtojen mukaisesti: Karsinat on varustettava niin, että makuualusta on hyvin kuivitettu, pehmeä, vedolta suojattu ja mahdollisuuksien mukaan kiinteäpohjainen. Kuivike on välttämätön.
KYSYMYS: Hakuehtojen mukaan tiloilla on oltava jonkinlainen hälytin, joka hälyttää, kun lämpötila laskee tai nousee?
VASTAUS: Se tarkoittaa, että on saatava tieto, jos 1) lämpötila ei ole sopiva tai 2) hyvinvointiin vaikuttavat laitteet eivät toimi. Kaikilla sikatiloilla on oltava ainakin järjestelmä, joka valvoo lämpötilaa (1).
KYSYMYS: Onko se välttämätön kaikilla tiloilla? Olen ymmärtänyt, että vaatimus koskee vain tiloja, joilla on mekaaninen ilman sisääntulo ja poisto. Tiloilla, joilla on "luonnollinen" ilmanvaihto ei tarvita sellaista. Olenko ymmärtänyt oikein?
VASTAUS: Lämpötilan muutoksia valvova järjestelmä on oltava. Sellaiset eivät maksa paljon.
KYSYMYS: Kysymys ehdosta "Tiloilla on harjoitettava systemaattista tuotannonseurantaa": haluan tietää tarkemmin, mitä kaikkia tuotannollisia asioita minun pitää lihasikalassani seurata.
VASTAUS: Lihasikalassa saadaan helposti kasvatusryhmästä saapumispaino (vierotuspaino yleensä sama kaikilla), teuraspaino, laatuluokka ja teurastusikä, jolloin päiväkasvut ja ruokinnan (tai teuraaksi lähettämisen ajankohdan) onnistuminen saadaan selville. Näiden tietojen avulla suunnitellaan tulevien kasvatusryhmien ruokinta. Yksilötasolla ruokintaa ei tarvitse suunnitella lihasikalassa. Jos käytetään koroisia rehuseoksia tai rehuraaka-aineita, niiden koostumus tulee tietää. Ruokinnasta tulee olla laadittuna kirjallinen ruokintasuunnitelma.
KYSYMYS: Yksi puute on uuden lisäehdon valintamahdollisuus sitoutumiskauden aikana. Esimerkiksi jos tuottaja tekee sitoutumiskaudella korjauksia sikalaansa, niin että vapaa porsiminen onnistuisi entisen häkissä olon sijaan, mielestäni hänen tulisi saada valita kesken kauden ko. lisätoimenpide.
VASTAUS: Tämä tuki on sitoumustyyppinen tuki. Lähtökohta on, että viljelijä sitoutuu toimenpiteen ehtojen noudattamiseen. Tämä takaa sekä hakijalle että hallinnolle hieman pidemmän perspektiivin kuin vuosittainen haku mahdollistaa. Hallinnon kannalta on pystyttävä takaamaan sitoumusvuoden tilanteen mukainen rahanmeno. Jos sallittaisiin tukisumman kasvaminen vaikka vuosittain jo sitoutuneilla tiloilla, tilanne olisi melko nopeasti täysin hallitsematon. Hallinto ei pystyisi ennakoimaan tulevia rahamenoja. Ja tietenkin useamman vuoden sitoumus takaa myös itse toimenpiteiden jatkuvuuden.
KYSYMYS: Toinen mietinnän kohde on mielestäni matala 5 000 euron maksukatto. Laskin, että jos otan sikojen perusehdon ja karsinaolosuhteiden parantamisen, saan 880 lihasikapaikallani noin 3 800 euroa. Olen sitä mieltä, että noin matala maksukatto ei motivoi isompia sikaloita ottamaan muuta kuin perusehdon, jonka kaikki Sikavaan kuuluvat tilat jo täyttävätkin. 3 000 lihasikapaikkaa valitsemalla perusehdon, maksukatto jää vain 500 euroa vajaaksi. Miksi siis ottaa enää sairaskarsinoita tai karsinaolosuhteiden parantamista, jotka kummatkin olisivat suhteellisen helposti lihasikaloissa toteutettavissa? Jos 3 000-paikkainen lihasikala ottaisi perusehdon ja karsinaolosuhteiden parantamisen, tukea maksettaisiin vajaat 13 000 euroa. Näin matala maksukatto ei motivoi isompia yksiköitä liittymään tuen piiriin.
VASTAUS: Tälle ei voi mitään. Käytettävissä oleva rahoitus on rajattua ja tässä rajaus on toteutettu tilakohtaisella, etukäteen ilmoitetulla katolla. On muitakin rajaustapoja kuten kaikilta tiloilta tarvittaessa leikattava osuus, mutta sitä ei tässä haluttu käyttää, koska se tapahtuu jälkikäteen ja voi tuottaa siten jopa tappiota tiloille, jotka ovat mahdollisesti investoineet juuri tätä tukea varten.
KYSYMYS: Ehto " Palontorjunta- ja pelastussuunnitelma". Haistelevien palohälytinjärjestelmien ongelmana on ollut epäluotettava toimivuus pölyisissä ja mahdollisesti hieman kaasuisissa tuotantorakennuksissa laitemyyjien sanallisista vakuutteluista ja vakuutusyhtiöiden hyväksymistä malleista huolimatta. Onko teillä tietoa, onko Suomessa puolueeton taho (VTT, Vakola) tutkinut markkinoilla olevien laitteiden toimintavarmuutta? Netistä ei mitään tietoa asiasta löytynyt. Haluaisin tietää perusteet, joihin kyseessä oleva tukitaso ja eläinlajikohtainen ero perustuvat? Tämä palohälytinjärjestelmä tulee olemaan kompastuskivi kyseisen lisäehdon valinnalle usealla tilalla paperilla olevalla palo- ja pelastussuunnitelmista huolimatta.
VASTAUS: Vakuutusyhtiöiden keskusliitto on teettänyt tutkimuksen, jossa laitteita on vertailtu. He julkistavat tulokset tänä keväänä. Laskelmissa on huomioitu muun muassa palovaroittimien testauksesta, puhdistuksesta ja huollosta sekä kirjallisen palontorjunta- ja pelastussuunnitelman laatimisesta koituvia kustannuksia. Laitteiden hankintaa tällä tuella ei voi rahoittaa, koska tämä ei ole investointituki. Lisätietoa täällä
KYSYMYS: Lisäehto "Sikojen sairaskarsinat". Mihin perustuu lihasikaloiden sikojen sairaspaikkojen määrä (5/100 sikaa kohti)? LSO:n Kassler Priimus-laatuluokassa oli tällainen ehto 1990-luvun alkupuolella. Perustuuko kyseinen sairaskarsinoiden määrä tähän noin 15 vuotta vanhaan "mutu-tietoon"? Itselläni on nyt 21 paikkaa sairaille sioille 880-paikkaisessa lihasikalassa ja käytännössä sairaskarsinoiden käyttöaste on alle 10 sikaa/21 paikkaa. Laskimme, että nyt heikon kannattavuuden aikana tämä olisi kannattava lisäehto, mutta jos/kun tuotannon kannattavuus paranee, lisäehdosta saatava korvaus ei riitä kattamaan tuottamattomia, tyhjiä paikkoja.
VASTAUS: 5 %:n sairaskarsinavaatimus on kansainvälinen luku liittyen sairastuvuuteen.
KYSYMYS: Lisäehto "Sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen". Ehdossa luetellaan välikasvatuksessa olevien porsaiden olosuhteiden parantamiseksi osastoitavat ikäryhmät ja säädettävä lämpötila. Seuraavassa virkkeessä puhutaan yleisesti sikojen kuivitetusta makuualueesta. Tämä kohta siis koskee kaikkia sikaryhmiä eikä pelkästään välikasvatuksessa olevia porsaita?
VASTAUS: Kuivitettu makuualue koskee kaikkia sikoja.
KYSYMYS: Miten lihasikalan pitäjät voivat varmistua, että tulevat välitysporsaat täyttävät terveydenhuollon vähimmäisvaatimukset? (ostaja harvoin tietää miltä tilalta eläimet tulevat)
VASTAUS: Tämän pitäisi automaattisesti täyttyä kansallisen tason vaatimuksia noudattavilla tiloilla. Tämän ei pitäisi olla ongelma.
KYSYMYS: Voidaanko karjuja pitää yksittäiskarsinoissa?
VASTAUS: Kyllä.
KYSYMYS: Sikatilalla on emakot häkeissä eli tulkitaanko tämä eläimen yksin pitämiseksi vaikka ne ovat vierivieressä ja näkevät jatkuvasti toisia sekä pääsevät naapuria koskettelemaan hiukan kärsällään ?
VASTAUS: Ei tulkita yksin pitämiseksi. Yksin pitämisellä ei tarkoiteta pitämistä häkissä.
KYSYMYS: Tila tekee sitoumuksen nautojen hyvinvointituessa. Ensi vuonna tila alkaa harjoittaa myös sikojen pitoa. Miten viljelijä voi laajentaa hyvinvointisopimusta, vai voiko? Muutetaanko alkuperäistä naudoista vuonna 2008 tehtyä sitoumusta vai tehdäänkö sioille oma sitoumus, joka alkaisi vuonna 2009? Oma lomake?
VASTAUS: Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus 130/2008 ei anna myöden tällaiseen laajentamiseen, mutta tarve on vasta ensi vuonna ja asetusta jouduttaneen siihen mennessä muuttamaan. Näyttäisi siis siltä, että tilan kannattaa nyt sitoutua nautojen osalta ja muuttaa sitoumusta sitten ensi vuonna. Ellei asetusta muuteta, tila ei voi laajentaa sikoihin.
KYSYMYS: Sikojen sairaskarsina. Onko emakoiden sairaskarsinalle olemassa mitään vähimmäismittoja vai riittääkö kun on jonkin sortin karsina?
VASTAUS: Tuen ehtona ei ole mittavaatimuksia, mutta yleiset sikojen pidolle asetettavat vaatimukset (ELO:n asetukset) tulee täyttyä.
KYSYMYS: Lihasikojen sairaspaikkoja tulee olla 5 jokaista alkavaa 100 lihasikaa kohden. Löytyykö tähänkään mitään tarkempia mittoja?
VASTAUS: Katso edellinen vastaus.
