KYSYMYS: Olen valmistelemassa eläinten hyvinvoinnin tukihakemusten sitoumuspäätöksiä kunnassa. Millaisia muutosmahdollisuuksia tiloilla on, kun sitoumuspäätökset tavoittavat tilan marraskuussa? Voivatko tilat muuttaa esimerkiksi valitsemiaan lisätoimenpiteitä, jos tila on havainnut, että lisätoimenpidettä ei pystytä toteuttamaan?

Soitin eräälle lypsykarjatilalle, joka oli valinnut lisätoimenpiteiksi 1 palotorjunta- ja pelastussuunnitelman sekä 2 kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Kerroin, että jos tila on valinnut 1 lisätoimenpiteen, niin tilan täytyisi investoida palohälyttimet navettaan. Tilalla ei ollut tietoa tästä, viljelijä oli kyllä investoinut tilalle mm. aggregaatin sekä parantanut vasikoiden elinolosuhteita sekä laatinut palotorjuntasuunnitelman.

Tuo lisätoimenpide 1 on osoittanut muutenkin vaikeaksi ja kalliiksi toteuttaa tiloilla. Paikallisilla maatalouskaupoilla ei ole tarjolla soveliaita palohälyttimiä, asennusajat ovat pitkiä, lisäksi hälyttimet ovat todella arvokkaita. Tukikoulutuksissa viljelijöille on kerrottu, että palohälytinkohta on avoin, viljelijöillä ei ollut siis tietoa, mihin ovat sitoutuneet. Nyt ehdoissa lukee, että hyvinvointihakemus voidaan perua kokonaan, mutta lisätoimenpidettä ei voi muuttaa.

VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Ilmeisesti tässä on mennyt sekaisin perusehtojen varautuminen toimintahäiriöihin ja vaativampi palontorjunta-lisäehto, mikä on tietysti harmillista. Osaa sitoumuksesta, esimerkiksi lisäehtoa, ei voi muuttaa tukihaun jälkeen (ellei kysymys ole viranomaisen virheestä).

Jos tila havaitsee, ettei pystykään toteuttamaan lisäehtoa, niin silloin ainoaksi mahdollisuudeksi tässä vaiheessa jää peruuttaa koko tuki.

Nyt kun maksatuksia ei ole vielä tehty eivätkä valvonnat alkaneet, niin tilan kannattaisi peruuttaa tuki ja hakea ensi vuonna tukea uudelleen. Lain 1440/2006 10 §:n mukaan peruuttamisesta voisi seurata kahden vuoden karenssi ko. tuen hakuun, mutta eläinten hyvinvoinnin tuessa karenssia ei ole otettu käyttöön. Vuonna 2011 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (VNA 138/2011, 16 §) mukaan tuotantosuuntaan sopimattomasta lisäehdosta voi luopua, mutta siitä maksettu tuki on maksettava takaisin.

KYSYMYS: Viljelijä kysyi minulta, että kun hän on laittanut eläinten hyvinvointituessa rastin kohtaan "vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksella" ja hän olisi tarkoittanut rastin kohtaan, jossa sama asia on ILMAN pinta-alavaatimusta. Niin pystyykö

rastin paikkaa vaihtamaan? Hänelle ei ole tullut ilmoitusta tarkastuksesta TE-keskuksen taholta. Minä olin alustavasti sitä mieltä, että voi vaihtaa; mutta sanoin vielä tarkistavani asian...

Siis voiko vielä vaihtaa rastin paikkaa?

VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Osaa sitoumuksesta ei yleisesti ottaen voi muuttaa. Muutoksia lisäehtoihin voi tehdä vain, jos on kysymys viranomaisen virheestä, tilalla tehdään spv tai muu koko maatilan hallinnan siirto tai tapahtuu muutoksia kotieläintuotannossa (ks. VNa 130/2008 16 §). Vuonna 2011 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (VNA 138/2011, 16 §) mukaan tuotantosuuntaan sopimattomasta lisäehdosta voi luopua, mutta siitä maksettu tuki on maksettava takaisin.

Koko tuen voi perua, mutta silloinkin maksettu tuki on maksettava takaisin. Tässä tapauksessa kannattaisi menetellä niin, jos viljelijä ei pysty täyttämään pinta-alavaatimuksia. On todennäköistä, että ensi vuonna voi tehdä uusia sitoumuksia ja silloin viljelijä voi valita parhaiten sopivan lisäehdon. Tällaiset tilanteet ovat ikäviä, mutta säädöksiä joudutaan noudattamaan, ettei tule myöhemmin hankaluuksia mahdollisissa EU-elinten tarkastuksissa.

KYSYMYS: Pitääkö eläinlääkärin tarkistaa th-käynnin yhteydessä myös lisäehtoja koskevien ehtojen toteutuminen vai kuka mittaa karsinat ja katsoo makuualustat ym.?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Ei eläinten hyvinvoinnin tukeen liittyen. Eläinlääkärit eivät valvo tukea. Lisäehdot, kuten tuen ehdot muutenkin, valvovat ELY-keskusten tarkastajat. Eläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosuunnitelman, katsovat siihen liittyvät kohdat ja tekevät sen lisäksi vedenvirtauksen mittauksen. ELY-keskuksen valvojat käyttävät valvonnassaan näitä tietoja.

KYSYMYS: Miten kauan voi eläimiä pitää tilapäisesti ehtojen vastaisesti, kun navettaa remontoidaan? Viikkoja, kuukausia?

VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Remontoinnin yhteydessä eläinmäärä voi vähetä tilapäisesti ja silloin puhutaan korkeintaan puolesta vuodesta. Ehtojen vastaisuudesta ei säädöksissä mainita tässä yhteydessä. Myös remontoinnin yhteydessä tulisi noudattaa ehtoja. Remonttia voidaan ilmeisesti pitää lieventävänä seikkana, jos valvonnassa havaitaan laiminlyöntejä, mutta laiminlyöntejä ei voi katsoa läpi sormien.

Tukea voi jättää hakematta poikkeusoloissa ja silloin sitoumus ei katkea. Poikkeusoloksi on määritelty linjan 2 lain (Laki 1440/2006) mukaan esimerkiksi tulipalo tai muu kotieläinrakennuksen tuhoutuminen onnettomuudessa, mutta ei varsinaisesti remontointi.

KYSYMYS: Löysin sivuiltanne vastauksen siihen, että eläinten hyvinvointituen voi perua, mutta siihen en löytänyt vastausta, kuinka tuki perutaan. Onko tuen perumiseen olemassa valmis lomake, ja jos on, niin mikä, ja mihin peruutuspaperi toimitetaan?

VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Tuesta voi luopua Mavin lomakkeella 194. Lomake toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

KYSYMYS: Jos valvonnassa todetaan puutteita, koskeeko tukimenetys ainoastaan eläinten hyvinvoinnin tukea vai myös tilatukea, LFA-tukea ja ympäristötukea?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Eläinten hyvinvoinnin tuessa havaitut puutteet vaikuttavat vain eläinten hyvinvoinnin tukeen. Sen sijaan täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten eläinten hyvinvoinnissa ilmenneet laiminlyönnit aiheuttavat seuraamuksia lähes kaikkiin tukiin. Eläinten hyvinvoinnin tuki ja täydentävät ehdot ovat kaksi eri kokonaisuutta. Täydentävät ehdot ovat useimpien tukien pohjana, joten jos niissä on laiminlyöntejä, on aivan luonnollista, että silloin seuraamusta tulee kaikkiin niihin tukiin, joiden pohjana ne ovat (mukaan lukien tilatuki, ympäristötuet, luonnonhaittakorvaus ja eläinten hyvinvoinnin tuki).

KYSYMYS: Sitoumusehtojen ja hakulomakkeiden mukaan tuenhakija sitoutuu noudattamaan tuen ehtoja koko sitoumuskauden ajan. Terveydenhuoltosopimuksen osalta on mainittu, että se tulee tehdä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Miten muiden ehtojen osalta, tuleeko kaikkien ehtojen olla toteutettuna jo tukeen sitouduttaessa? Esimerkiksi, jos tilalla on useammassa eläinsuojassa eläimiä ja palontorjunta ja pelastussuunnitelma -lisäehto täyttyisi muilta osin, mutta laitetoimittaja pystyy toimittamaan ja asentamaan yhden eläinsuojan palo-ja savuhälytinjärjestelmän vasta kesä-heinäkuulla, niin voiko tila valita lisäehtoa?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Sitoumusehtojen kohdasta 1. Yleiset vaatimukset aivan lopusta löytyy tieto, että tuen ehtona olevat toimenpiteet on toteutettava pääsääntöisesti toukokuun 1. päivästä lähtien, mutta viimeistään joulukuun loppuun mennessä.

KYSYMYS: Mistä saa terveydenhuoltosopimuksen pohjan?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Terveydenhuoltosuunnitelma voi olla ihan vapaamuotoinen muistio, eikä EHT:n takia tarvitse liittyä seurantajärjestelmiin (Naseva tai Sikava), jos ei halua. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n sivuilla on seurantajärjestelmiin kuuluvien tilojen lomakkeita (www.ett.fi / ohjeet ja lomakkeet).
Terveydenhuoltokäynnillä, joka liittyy eläinten hyvinvoinnin tukeen, tulee muistaa veden virtauksen mittaus ja tarvittaessa, jos vedenvirtausta on syytä tehostaa, asia tulisi kirjata suunnitelmaan.

KYSYMYS: Onko mahdollista hakea tukea pelkästään perusehdoilla ja liittää lisätoimet mukaan tulevina vuosina?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011) : Ei, sitoumus tehdään viideksi vuodeksi kokonaisuutena.

KYSYMYS: Asiakas laajentaa tuotantoaan ja siinä yhteydessä parantaa merkittävästi eläinten olosuhteita. Nykytilanteessa on eläinyksiköitä vähän ja täyttymään saadaan ainoastaan perusehdot. Parin vuoden päästä on eläinyksiköitä paljon ja lisätoimenpiteissä valinnan varaa. Kannattaisiko tilan olla vielä hakematta tukea ja sitoutua sitten, kun ehdot saadaan täyttymään?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Ehtojen mukaan sitoumuksen laajentaminen ei ole mahdollista. Uuden sitoumuksen antaminen sen sijaan on mahdollista tietyissä tilanteissa, mutta keskeytyneestä sitoumuksesta maksettu tuki on maksettava takaisin.

KYSYMYS: Voiko valita sellaista lisäehtoa, jossa eläinten oloja tulisi parantaa, jos olosuhteet ovat jo kyseisen ehdon mukaiset? Eli niin sanottua parannusta ei tapahdu ja juurikaan tämän lisätoimenpiteen osalta kustannuksia ei koidu.
VASTAUS: Kyllä voi valita, jos lisäehto täyttyy. Vertaa esimerkiksi ympäristötukeen: jos viljelijä jo viljelee tai esimerkiksi lannoittaa ehtojen mukaan, asia on ok. Jos taas ei vielä täytä ehtoa, niin tulee muuttaa ehtojen mukaiseksi.

KYSYMYS: Kuinka paljon on astutussonnin virallinen tilantarve? Eräs tila on harkinnut ottavansa käyttöön astutussonnin ja ovat pohtineet tätä vaadittavaa tilamäärää. Onko tällä astutussonnilla jotain muita vaateita eläinten hyvinvointitukeen liittyen? Muuta kuin tilavaade?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Naudoille on olemassa ihan omat, kansallisesti annetut nautojen pidolle asetettavat vaatimukset (mm. vasikoiden tilantarve VNa 59272010), jossa säädetään minimialoista. Eläinten hyvinvoinnin tuen ehdot menevät joissakin tapauksissa näiden alojen yli. Lainsäädännön minimivaatimuksista tiedetään enemmän Evirassa, MMM:ssä ja esimerkiksi netistä säädökset löytyvät vaikka Googlen kautta.

Eläinten hyvinvoinnin tuen mahdolliset pinta-alaan liittyvät vaatimukset löytyvät esimerkiksi Mavin www-sivuilta kohdasta Viljelijätuet - Eläinten hyvinvoinnin tuki - Lainsäädäntö.

KYSYMYS: Jos salmonella-näytteet on otettu karjasta (liha-/emolehmäkarjaa) kauan aikaa sitten. Eläinlääkäri tulee käymään ensi viikolla ja tekevät sen terveydenhoitosuunnitelman. Pitääkö salmonellanäytteet ottaa siinä yhteydessä vai käykö se vanha aikoja sitten otettu näyte? Vastaus mielestäni on se, että sen eläinlääkärin kanssa asiaa selvitellään ja sovitaan siinä yhteydessä, että käykö vanha vai täytyykö ottaa uudet näytteet. Karja on tietysti jo uudistunut, koska kyse on emolehmä-lihanauta-karjasta, joten voisi ajatella, että näytteet tulisi ottaa. Mutta eläinlääkärin kanssa kannattaa keskustella asiasta.
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

KYSYMYS: Voiko sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luopua tai muuttaa lisäehdoista/ -ehtoja?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Viljelijä voi luopua sitoumuksesta siirtyessään täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo ennen kuin kolme vuotta on kulunut sitoumuksen antamisesta. Tällöin sitoumusta ei tarvitse siirtää, mutta se voidaan siirtää mahdolliselle jatkajalle. Jos viljelijä siirtyy vanhuuseläkkeelle ennen kuin kolme vuotta on kulunut sitoumuksen antamisesta, tämä on tiedossa sitoumusta annettaessa ja siksi sitoumus on siirrettävä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tai muutoin tuet joudutaan perimään takaisin. Tällöin ei voi luopua lisäehdoista tai lisäehdosta, ellei samassa yhteydessä tuotannossa tapahdu sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät lisäehdosta luopumista (ks., VNa 130/2008 16 §). Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista vaihtaa lisäehtoa toiseen tai toisiin, mutta ei lisätä lisäehtojen määrää sitoutuessa valitun lisäehdon tai lisäehtojen määrästä. Esimerkiksi jos sitoutunut viljelijä ei ole valinnut lisäehtoa ollenkaan, viljelijä, jolle sitoumus on siirretty, ei voi valita lisäehtoa. Jos sitoutuva viljelijä on valinnut yhden lisäehdon, esimerkiksi nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana, ja jatkaja pitää talvijaloittelua hankalana toteuttaa, niin hänellä on mahdollisuus vaihtaa lisäehto mihin tahansa sopivampaan nautatilan lisäehtoon.

KYSYMYS: Onko eläinten hyvinvointisitoumusta pakko siirtää sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallinnan siirron yhteydessä jatkajalle?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Sitoumuksen on oltava voimassa vähintään kolme vuotta. Sen jälkeen viljelijä voi luopua sitoumuksesta, jos kotieläintuotannosta luovutaan tilalla kokonaan (koskee sekä nauta- että sikataloutta). Tietysti kotieläintuotannosta voi luopua ylivoimaisen esteen tapauksissa aina.
Jos tuotanto jatkuu ennallaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen, sitoumus on siirrettävä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kun sitoumuksen antamisesta on kulunut alle kolme vuotta, jos haluaa välttyä tukien takaisinperinnältä. Kun sitoumus on ollut voimassa kolme vuotta, viljelijä voi luopua sitoumuksesta kuten edellisessä kohdassa on kerrottu.

KYSYMYS: EU-avustajat kyselivät, miksi ey-määrät ovat erilaiset kuin ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ey-määrät?
VASTAUS (päivitys kesäkuu 2011): Eläinyksikkömäärät tulevat komission asetuksesta. Kansallisesti on voitu vaikuttaa eläinryhmien nimityksiin, jos se on katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi kansallisten rekisterien vuoksi. Esimerkiksi komission asetuksessa siat on jaoteltu kahteen ryhmään (siitossiat >50 kg ja muut siat). Suomessa siitossiat >50 kg on korvattu termillä "Emakot (porsineet tai joutilaat)" siksi, että Suomen sikarekisteristä saa suoraan tällaisella nimityksellä olevat siat, mutta ei olisi saanut painon mukaan jaoteltuna. Viljelijälle tällä ei ole käytännön merkitystä, koska hän ilmoittaa siat sikarekisteriin. Ympäristötuessa eläinyksiköt määräytyvät eläinlajin tuottaman lannan ravinnepitoisuuksien mukaan, joka ympäristötuen kannalta on keskeinen asia. Eläinten hyvinvoinnin tuen kannalta taas on merkityksellistä, kuinka monta eläintä on tuen vaikutuspiirissä ja siellä ey-määrät ovatkin osittain suuremmat kuin ympäristötuessa.