EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. 


maksetut-tuet-yhteensä.png


Maksettu yhteensä 2014–2016

maksettu-eu-ja-kansallinen.png


Maksettujen tukien EU- ja kansallinen osuus 2014–2016


Ilman maatalouden ja maaseudun tukirahoitusta Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa, monipuolista elintarvikejalostusta eikä maaseutu pysyisi laajasti asuttuna.  Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:

  • Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.

  • Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritystukien tavoitteena on maaseudun toimeentulomahdollisuuksien ja yritystoiminnan kehittäminen. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.

  • Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

maksettu-tukiryhmittain.png

Maksettu tukiryhmittäin 2014–2016



maksetut-viljelijätuet tukimuodoittain.png


 

Tukien vaikutukset ulottuvat laajalle

Eri tukimuotojen kohteina ovat mm. viljelijät, hanketoimijat, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teolli-suus. Tukien vaikuttavuus ulottuu usein kuitenkin yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esi-merkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat.

Paikalliset Leader-ryhmät saavat tukea maaseudun kehittämistoimintaan ja rahoittavat hankkeita. Hankkeita rahoittavat myös mm. Pro Agriat ja Suomen Metsäkeskus. Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, tukea tiedottamiseen ja menekin edistämiseen.

Tuet muodostavat kolmanneksen maatilojen tuotoista

Keskimääräiset maatalouden tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden 2013 alkupuolelta lähtien ja maatalouden kannattavuuus on heikentynyt. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuosi 2015 oli heikoin koko 2000-luvulla.

Vuonna 2015 maatalousyritysten tuotot olivat keskimäärin 156 100 euroa. Vastaavasti kustannukset olivat 186 500 euroa eli yrittäjätappiota kertyi keskimäärin 30 400 euroa. 

Tukien osuus maatilayrityksen tuotoista oli 33 prosenttia.

Valtaosa Suomen saamasta EU-rahoituksesta

Suomen valtiontalouden ja EU:n välisistä rahavirroista maataloustuki ja maaseudun kehittämistuki muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2016 niiden osuus oli noin 75 prosenttia Suomeen tulleesta EU-rahoituksesta. 

Suomessa maatalous on merkittävä työllistäjä. Koko elintarvikeketju työllistää lähes 300 000 henkilöä.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesi merkittäviä vaikuttaen maakuntien ja kuntien talouteen. Maakunnista suurimmat tuensaajat vuonna 2016 olivat: Varsinais-Suomi (242 miljoonaa), Etelä-Pohjanmaa (234 miljoonaa) ja Pohjois-Pohjanmaa (221 miljoonaa).

 

Tuet maakunnittain