EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. 


tukigraafit1.jpg


Maatalouden ja maaseudun tukirahoitus ylläpitää maataloustuotantoa, puhtaitten ja turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:

  • Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.

  • Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritystukien tavoitteena on maaseudun toimeentulomahdollisuuksien ja yritystoiminnan kehittäminen. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.

  • Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen. 


maksettu-yhteensa-2017.png

Maksettu yhteensä 2014–2017


maksettu-tukiryhmittain-2017.png

Maksettu tukiryhmittäin 2014–2017


viljelijätuet-tukimuodoittain-2017.png


 

Tukien vaikutukset ulottuvat laajalle

Eri tukimuotojen kohteina ovat mm. viljelijät, hanketoimijat, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus. Tukien vaikuttavuus ulottuu usein yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat. 

Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, kuten koulumaito- ja kouluhedelmätukea, sekä tukea tiedottamiseen ja maataloustuotteiden menekin edistämiseen. 

Tuet muodostavat kolmanneksen maatilojen tuotoista

Keskimääräiset maatalouden tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden 2013 alkupuolelta lähtien ja maatalouden kannattavuuus on heikentynyt. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuosi 2016 oli heikoin koko 2000-luvulla. 

Vuonna 2016 maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotot alenivat noin 0,7 prosenttia 154 200 euroon. Kustannukset puolestaan kasvoivat 0,6 prosenttia 185 800 euroon. Tuottojen ja tuotantokustannusten erotuksena laskettava tappio kasvoi 31 600 euroon (2015: 30 400 euroa).

Tuet muodostavat noin kolmasosan maatilayrityksen tuotoista.

Valtaosa Suomen saamasta EU-rahoituksesta

Suomen valtiontalouden ja EU:n välisistä rahavirroista maataloustuki ja maaseudun kehittämistuki muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2016 niiden osuus oli noin 64 prosenttia Suomen saamasta EU-rahoituksesta. 

Ruoka-ala eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemispalvelut työllistävät lähes 340 000 henkeä. Tämä on 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesi merkittäviä vaikuttaen maakuntien ja kuntien talouteen. Maakunnista suurimmat tuensaajat vuonna 2017 olivat: Etelä-Pohjanmaa (226 miljoonaa), Varsinais-Suomi (223 miljoonaa), ja Pohjois-Pohjanmaa (217 miljoonaa).


maksut-maakunnittain-2017.png


Tuet maakunnittain 2017