Maksajavirastokokonaisuus – mikä se on?

Maksajavirastokokonaisuus sisältää kaikki ne viranomaistehtävät, jotka ovat ehtona sille, että viljelijätuet ja maaseudun kehittämisen tuet voidaan maksaa tuensaajille. Maksajavirastokokonaisuuteen sisältyviä Ruokaviraston ja maakuntien tehtäviä hoidetaan tiiviissä yhteistyössä. Näin varmistetaan se, että tuensaajat saavat tukensa oikein ja ajallaan.

Maksajavirastokokonaisuuden tehtävät sijoittuvat maakunnan tarjoamien palveluiden osalta maaseudun kehittämisen sekä maatalous- ja elintarviketuotannon palvelukokonaisuuksiin.

Maksajavirastokokonaisuudella hallittavia tukijärjestelmiä on kymmeniä.

Asiakas on keskiössä

Maakuntauudistus edistää asiakasnäkökulman toteutumista. Maksajavirastokokonaisuudella on useita yhdyspintoja maakuntien muihin tehtäviin, kuten esimerkiksi lomituspalveluihin ja ympäristöterveydenhuollon palveluihin. On toivottavaa, että maakunnat huomioivat nämä yhteydet asiakasnäkökulmasta ja hoitavat maksajavirastokokonaisuuteen liittyviä tehtäviä yhteistyössä muiden maakunnan palveluiden kanssa. Näin maakunnan palvelut ovat asiakkaalle helposti saavutettavissa.

Maksajavirastokokonaisuuden perusta on Euroopan unionin säädöksissä

Euroopan unionissa käytetään lähes yksinomaan asetustasoisia säädöksiä maaseutuhallinnon alalla. Asetustasoiset säädökset ovat suoraan jäsenvaltiossa sovellettavia. Maaseutuhallinnon alalla annettavat Euroopan unionin säädökset ovat siten ensisijaisia ja yhtä sitovia kuin kansallisesti annetut lait ja asetukset. Maaseutuhallinnossa Euroopan unioni ei juuri käytä direktiivejä, joissa jäsenvaltiot voivat itse tiettyyn rajaan asti harkita sen, kuinka direktiiviä kansallisesti sovelletaan.

Euroopan unionin säädöksissä määritellään muun muassa se, minkälaisilla tukijärjestelmillä tukia voidaan maksaa, mitä vaatimuksia maksajavirastolle asetetaan ja miten Euroopan unioni tarkastaa jäsenvaltioita. Säädökset ovat hyvin yksityiskohtaisia.

Rahoitus kahdesta lähteestä

Maksajavirastokokonaisuuteen liittyvät varat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

  1. Tukien maksuun käytetyt rahat -> valtion budjetissa erillään maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta, maakuntien näkökulmasta läpikulkueriä.

  2. Maksajavirastokokonaisuuden henkilöstömenot ym. toimintamenot -> maakuntien yleiskatteellinen momentti.

Toisin sanoen rahoitus jakaantuu seuraavasti:

  • Tuensaajille menevät Euroopan unionin tuet ja kansalliset tuet ovat valtion budjetissa erillismomenteilla. Vuosittain tuensaajille maksettava summa on noin 2 miljardia euroa. Rahat eivät kulje maakuntien kirjanpidon kautta (ks. esimerkiksi MMM:n maakuntien ohjauksen simulointikeskustelun aineisto, MMM erillismomentit taloushallinnossa.pdf).

  • Maksajavirastokokonaisuuteen liittyvät maakuntien menot, esimerkiksi maakuntien henkilöstömenot, katetaan maakuntien yleiskatteelliselta momentilta. Vuosittaiset kustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa.

  • Pieni osa maakuntien henkilöstömenoista on mahdollista kattaa maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvällä teknisellä avulla. Teknistä apua on mahdollista käyttää ainoastaan maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvien tehtävien hoitamiseen.

Rahoitusoikaisut – mitä ne ovat?

Maakuntia tarkastavat useat organisaatiot (ks. maksajavirastovaatimusluettelon täydennykset). Yksi näistä organisaatioista on Euroopan unionin komissio, jonka tarkastuksista voi seurata rahoitusoikaisuja. Rahoitusoikaisussa Euroopan unioni jättää maksamatta osan tuista Suomelle. Rahoitusoikaisu vähentää valtion tuloja.

Vaikka Suomeen kohdistuneet yksittäiset rahoitusoikaisumäärät ovat olleet korkeintaan muutamia miljoonia euroja ja siten valtion budjettiin nähden kohtuullisia, on tärkeää pyrkiä saamaan Euroopan unionin rahoitus Suomeen mahdollisimman täydellisenä. Tämän vuoksi on pyrittävä välttämään kaikin mahdollisin keinoin rahoitusoikaisuja. Useat muut maat ovat saaneet huomattavasti suurempiakin, jopa 100 miljoonan euron yksittäisiä rahoitusoikaisuja. Jos Suomeen kohdistuisi näin suuri rahoitusoikaisu, tulisi valtion tehdä päätös siitä, kuinka valtion tulojen väheneminen katetaan.

Rahoitusoikaisu-uhan hallinta on yksi keskeinen maksajavirastokokonaisuuden tavoite. Nykyisellä yhtenäisellä Maaseutuviraston, ELY-keskukset ja kunnat kattavalla maksajavirastokokonaisuudella on ollut ratkaiseva rooli siinä, että Suomi on välttynyt suurilta rahoitusoikaisuilta. Tästä syystä maksajavirastokokonaisuus olisi tarkoituksenmukaista säilyttää organisatorisesti mahdollisimman yhtenäisenä myös Ruokaviraston ja maakuntien aloitettua toimintansa.

Maaseutuvirasto on julkaissut komission tarkastuksista ja rahoitusoikaisuista tiedotteen, jossa avataan tarkemmin komission viimeaikaisia tarkastuksia.

Maksajavirastokokonaisuuden tietojärjestelmät

Ruokavirasto osoittaa maakuntien käyttöön maksajavirastokokonaisuuteen liittyvät tietojärjestelmät. Ruokavirasto on rakentanut tietojärjestelmät siten, että ne täyttävät esimerkiksi Euroopan unionin raportointiin liittyvät vaatimukset. Tietojärjestelmiä ovat muun muassa Hyrrä, Vipu ja Tukisovellus. Nämä tietojärjestelmät ovat yhteydessä Ruokaviraston maksatusjärjestelmään, jonka avulla tuet maksetaan tuensaajille. Maksatusjärjestelmä on kiinteässä yhteydessä tukien kirjanpitoon.