​1.6.2015

Viljelijät ovat siirtyneet ripeästi sähköiseen asiointiin. Tänä keväänä yli 45 000 tilaa käytti sähköistä asiointia viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipussa. Nyt kun kunnat ovat saaneet paperisetkin hakemukset tallennettua, sähköisten hakemusten osuudeksi on tarkentunut 86 prosenttia.

Yli puolella maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista sähköisten hakemusten osuus oli vähintään 86 prosenttia tai sen yli. Esimerkiksi Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella vain 6 hakemusta saatiin paperilla ja sähköisten osuus oli 98 prosenttia. Myös Laukaan, Pihtiputaan, Lempäälän ja monien Savon seudun yhteistoiminta-alueiden sähköisten hakemusten osuus ylitti reilusti 90 prosenttia.

Sähköisten hakemusten osuudet (%) ELY-keskuksittain ja yhteistoiminta-alueittain 2015

Sähköisten hakemusten osuudet ELY-keskuksittain 2015 (kartta)

Sähköisten hakemusten osuus kasvoi myös niillä alueilla, joilla se jäi maan keskiarvoa vähäisemmäksi. Näilläkin alueilla vähintään yli puolet viljelijöistä täytti hakemuksensa verkossa.

Eniten sähköisten hakemusten osuus kasvoi Tervolan maaseutuhallinnon alueella, johon kuuluvat Tervola, Kemi ja Keminmaa. Vuonna 2014 Tervolan alueen viljelijöistä alle puolet teki sähköisen hakemuksen, mutta vuonna 2015 osuus oli jo 88 prosenttia hakemuksista. Myös Koillismaan, Mikkelin ja Oulun maaseututoimien alueilla sähköisen asioinnin suosio nousi huimasti viime vuodesta.

Sähköisten hakemusten osuudet (%) yhteistoiminta-alueittain, muutos 2014-2015

Menestyksen salaisuus: koulutukset, neuvojat ja toimiva järjestelmä

Mikkelin seudulla 86 prosenttia viljelijöistä teki hakemuksensa Vipu-palvelussa, kun viime vuonna sähköisten hakemusten osuus jäi alle puoleen. Hirvensalmen ja Pertunmaan kunnissa jopa 91 prosenttia hakemuksista tehtiin sähköisesti. Sähköisen asioinnin suosion takana on Mikkelin maaseutuasiamies Arto Pulkkisen mukaan monta tekijää: viranomaisten ja hankkeiden järjestämät koulutukset, neuvojien ja viljelijöiden muuttunut asenne sähköistä asiointia kohtaan sekä tietysti itse järjestelmän toimivuus.

Koulutuksissa viesti oli, että paperihakemus kannattaa jättää vain poikkeustapauksissa. Tänä keväänä moni viljelijä ja neuvoja myös huomasi oman kokemuksen kautta, että varsinkin ison maatilan tukihakemuksen tekeminen on paperilla paljon työläämpää kuin Vipu-palvelussa. – Ennen asenne saattoi olla, että ”tietokoneeseen en koske”. Tänä keväänä moni kokeili sähköistä hakua ja hoksasi sen edut, kertoo Pulkkinen. Esimerkiksi Mäntyharjulla neuvojat täyttivät vain sähköisiä hakemuksia.

Tukihaun siirtyminen verkkoon näkyy myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten työpöydällä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella voi olla yli 1000 tuenhakijaa, joten työtaakka on erilainen riippuen siitä, onko tallennettavana vain muutamia vai satoja hakemuksia. Kun sähköisten hakemusten osuus kasvaa, työpanosta voidaan suunnata tallentamisesta tuenhakijoiden opastamiseen.

Arto Pulkkinen kertoo huomanneensa jo tukihaun aikana, että tuenhakijoiden opastamiseen jäi enemmän aikaa, koska paperihakemuksia tuotiin toimistolle vähemmän. – Tänä keväänä puhelin soi koko ajan. Onneksi aikaa neuvontaan oli enemmän, koska varsinkin tänä keväänä se oli tärkeää, Pulkkinen sanoo.

Lisätietoja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta.

Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
Tietojärjestelmäasiantuntija
Piia Ylikoski
0295 31 2344
etunimi.sukunimi (at) mavi.fi