23.3.2017

Viljelijätukien yhteenlaskettu summa vuonna 2016 oli noin 1,9 miljardia euroa. Maatalouden ja maaseudun tuet olivat kaiken kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa (2,035).

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. EU-tukia maksettiin vuonna 2016 noin 890,2 miljoonaa ja kansallisia tukia 1 145 miljoonaa euroa.

Viljelijätukien lisäksi maksetut tuet olivat hanke-, yritys- ja rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia. Maaseutuvirasto maksoi tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Tukea maksettiin sekä suoraan tuensaajille että muun muassa Leader-ryhmien kautta maaseudun hankkeille.

Viljelijätukien summa oli noin 300 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2015. Tämä johtui siitä, että osa vuoden 2015 tuista siirtyi maksettavaksi vuoden 2016 alkupuoliskolla. Lisäksi loppuvuonna maksettiin ennakkoja vuonna 2016 haetuista tuista. Joulukuun loppuun mennessä oli maksettu noin 88 prosenttia vuonna 2016 haetuista viljelijätuista. Kaikki vuonna 2016 haetut EU:n kokonaan rahoittamat viljelijätuet on EU-säädösten mukaan maksettava kesäkuun 2017 loppuun mennessä.

Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 60 656 (2015: 64 200). Määrästä oli maatiloja 55 445 (2015: 57 937).

Miksi maataloutta ja maaseutua tuetaan?

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Ilman maatalouden ja maaseudun tukirahoitusta Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa, laajaa elintarvikejalostusta eikä maaseutu pysyisi laajasti asuttuna. Maatalous on merkittävä työllistäjä. Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa lähes 300 000 henkilöä.

Eri tukimuotojen saajina ovat mm. viljelijät, hanketoimijat, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus. Tukien vaikuttavuus ulottuu usein kuitenkin yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat. Myös paikalliset Leader-ryhmät saavat tukea maaseudun kehittämistoimintaan ja rahoittavat hankkeita. Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, tukea tiedottamiseen ja menekin edistämiseen.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesi merkittäviä vaikuttaen maakuntien ja kuntien talouteen. Maakunnista suurimmat tuensaajat vuonna 2016 olivat: Varsinais-Suomi (242 miljoonaa), Etelä-Pohjanmaa (234 miljoonaa) ja Pohjois-Pohjanmaa (221 miljoonaa).

Suomen valtiontalouden ja EU:n välisistä rahavirroista maataloustuki ja maaseudun kehittämistuki muodostavat merkittävän osan. Niiden osuus oli noin 75 prosenttia Suomen saamasta EU-rahoituksesta.


Yhteydenotot ja lisätietoa tukimaksuista

tiedonluovutus(at)mavi.fi

0295 31 2210

0295 31 2000 (vaihde)

Raportointi

EU-tukitietojen hakupalvelu

Tietopyynnöt Maaseutuvirastosta