Voit hakea korvausta hirvieläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Hirvieläimillä tarkoitetaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa. Hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista haetaan korvausta Suomen metsäkeskukselta.

  • Viljelysvahinkona voidaan korvata pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko.
  • Eläinvahinkona voidaan korvata kotieläimille aiheutunut vahinko.  

1. Korvauksen määrä 

Korvaus hirvieläinten aiheuttamasta viljelys- ja eläinvahingosta maksetaan ns. vähämerkityksisenä eli de minimis –tukena. Maatalousalan de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 15 000 euroa yritystä kohden kolmen verovuoden aikana. Lisäksi kaikkien de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 200 000 euroa yritystä kohden vastaavana aikana.  

Suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot eli ns. riistavahingot korvataan vain, jos näiden vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma korvauksen hakijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa.  

Viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Maaseutuvirasto antaa vuosittain määräyksen vahinkojen kohteena olleiden puutarha- ja taimitarhakasvien sekä viljelyskasvien yksikköhinnoista ja normisadoista. 

Eläinvahingoista voidaan korvata  
  • kotieläimelle aiheutunut vahinko enintään tapetun taikka vahingon takia lopetetun eläimen käypään arvoon asti tai
  • vahingoittuneelle kotieläimelle enintään eläinlääkintäkustannuksia ja menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti. 
Eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.  

2. Vahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen  

Vahingosta ilmoittaminen: Ilmoita hirvieläimen aiheuttama viljelys- tai eläinvahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 148. Tärkeintä on, että maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Vahingon arvioiminen: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee viljelys- tai eläinvahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.

Korvauksen hakeminen: Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 148) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.

Korvauksen maksaminen: Korvaukset maksetaan korvauksen hakijoille kerran vuodessa maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Jos korvauksia ei voida maksaa talousarvion perusteella täysimääräisinä, jokaiselta korvauksen hakijalta vähennetään korvauksen määrää samassa suhteessa.

 
Päivitetty 19.10.2017