Voit hakea korvausta suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) aiheuttamista viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingoista. Ilmoita suurpedon aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jotta maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.
Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

  • viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
  • eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
  • irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle
  • porovahingot porolle poronhoitoalueella.

1. Korvausten määrä

Suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot eli ns. riistavahingot korvataan vain, jos näiden vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma korvauksen hakijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa.
 
Viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Maaseutuvirasto antaa vuosittain määräyksen vahinkojen kohteena olleiden viljelys-, puutarha- ja taimitarhakasvien yksikköhinnoista ja normisadoista.
 
Eläinvahingoista voidaan korvata
  • kotieläimelle ja muulle eläimelle aiheutunut vahinko enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo tai
  • vahingoittuneelle eläimelle enintään eläinlääkintäkustannuksia ja menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen tai hunajan käypään arvoon asti.
Eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
 
Porovahingoista voidaan korvata enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun poron käypä arvo 1,5-kertaisena. Maaseutuvirasto antaa määräykset porovahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista porolajeittain.
 
Paliskuntiin, joissa on poikkeuksellisen paljon porovahinkoja, voidaan maksaa porovahinkokorvaus 2-kertaisena poikkeuksellisen suurena porovahinkona. Korvaukseen oikeutetut paliskunnat vahvistetaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriön hallintopäätöksellä.
 
Vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän välisenä aikana suurpetojen tappamat tai suurpetovahingon takia lopetetut poronvasat korvataan erillisellä laskennallisesti määräytyvällä vasahävikkikorvauksella paliskunnalle.

2. Vahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen

Lomakkeella 131 voit ilmoittaa vahingon ja hakea korvausta viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista.
Lomakkeella 149 voit ilmoittaa vahingon ja hakea korvausta porovahingoista.

Vahingosta ilmoittaminen: Ilmoita suurpedon aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 131 tai 149. Tärkeintä on, että maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Vahingon arvioiminen: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee vahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja ja porovahingoissa myös paliskunnan edustaja.

Korvauksen hakeminen: Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 131 tai 149) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jätä korvaushakemus yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta. Jos porovahingosta ei ole tehty maastotarkastusta, jätä korvaushakemus yhden kuukauden kuluessa vahingon ilmoittamisesta.

Korvauksen maksaminen: Maaseutuvirasto maksaa korvaukset korvauksen hakijoille maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Jos korvauksia ei voida maksaa täysimääräisinä, jokaiselta korvauksen hakijalta vähennetään korvauksen määrää samassa suhteessa.

 

Päivitetty 16.5.2017
​​​​​