Viljelijätuet maksetaan pinta-alaa, eläintä/eläinyksikköä tai tuotettua määrää kohden. Lisäksi tukea voi saada esimerkiksi investointeihin, elinkeinosuunnitelman hankintaan ja koulutukseen.

Viljelijätukien tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus. Viljelijöille maksettavan luonnonhaittakorvauksen tarkoituksena on korvata luonnonolosuhteista aiheutuvaa haittaa. Ympäristökorvauksella edistetään ympäristönsuojelutavoitteita, luonnon monimuotoisuutta ja maatalousmaiseman hoitoa.

Valtaosa viljelijätuista on haettavissa sähköisesti Vipu-palvelun kautta. Tukiasioissa viljelijä voi ottaa yhteyttä oman kuntansa tai yhteistoiminta-alueensa maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Suomessa kuntien maaseutuhallinto on järjestäytynyt 61 yhteistoiminta-alueeseen, joista kunkin alueella on noin tuhat maatilaa. Yhteistoiminta-alueiden tarkoituksena on turvata asiakkaille palveluiden saatavuus, kehittää maataloushallinnon tehtäviä ja taata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Yhteistoiminta-alueilla hoidetaan myös muita tehtäviä, kuten sato-, tulva-, riistavahinko- ja eläinrekisteriasioita.

Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.