Valtioneuvoston asetuksen (235/2015 muutoksineen) mukaan ympäristönhoitonurmista  (suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopeltonurmet), talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ja peltoluonnon monimuotoisuustoimenpiteen viherlannoitusnurmista ei voida maksaa ympäristökorvausta, jos tila on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että tilalla on yli 75 % nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja.Tila vapautuu ekologisen alan vaatimuksesta ja tilalle ei voida maksaa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista, talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ja viherlannoitusnurmista, jos

  • tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/ tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha

  • tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.

Vaikka tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen myös edellä mainittujen toimenpiteiden osalta, jos jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan vaatimuksesta.

Peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja peltoluonnon monimuotoisuuden kerääjäkasvitoimenpiteen korvausta ei makseta myöskään typensitojakasvien alalle, joka on ilmoitettu ekologiseksi alaksi.

Viherryttämistuen vaatimusten vaikutus ympäristökorvauksen maksuun


Päivitetty 13.7.2017