Sitoumuskausi 1.1.–31.12.2017

Nautojen toimenpiteet

1.2 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Miten vasikoiden tarvitsemat pinta-alat lasketaan, jos karsinassa on eri-ikäisiä eläimiä ja niistä osa sellaisia, joita vaatimukset eivät koske?       

Peruslaskenta vasikoiden karsinan tilan tarpeelle (1.2a ja 1.2b) on: a kpl x neliövaatimus 1 + b kpl x neliövaatimus 2. Jos samassa karsinassa on lisäksi eläimiä, joille ei ole toimenpiteessä tilavaatimusta esim. yli 6 kk ikäisiä, niille tulee noudattaa karsinan suurinta vaatimusta, esim. 1.2a:ssa 2,25 m2/eläin. Jos karsinassa on myös alle 1 kk ikäisiä vasikoita, niille tulee noudattaa 1–3 kk ikäisten vasikoiden tilavaatimusta (1,8 m2/eläin)Vastaavasti 1.2c:ssä emolehmälle ja sen vasikalle tulee järjestää 10 m2 omaa tilaa ja sama tilavaatimus tulee toteutua myös muulla karsinassa olevalla eläimellä.

Mitä muutoksia tässä toimenpiteessä on?

Nyt toimenpide 1.2c sopii myös sellaiselle emolehmätilalle, jolla on lisäksi kasvatuksessa välitysvasikoita. Niiden osalta noudatetaan 1.2b -toimenpiteen ehtoja.

Mikä on emolehmätila?         

Emolehmätila on tila, jossa on liharotuisia emolehmiä ja niiden vasikoita tai niiden lisäksi kasvatukseen ostettuja vasikoita.

Jos tilalla on suomenkarjan lehmiä imettäjälehminä, minkä toimenpiteen voi valita?           

Nämä lehmät eivät ole rotunsa puolesta emolehmiä, joten niille voi valita toimenpiteet 1.2a tai 1.2b. Jos näiden lisäksi tilalla on emolehmiä, on mahdollista valita 1.2c.

Jos tilalla on lypsylehmiä ja jonkin verran emolehmiä, mitä voi valita?       

Tila voi valita sen toimenpiteen, jonka ehdot parhaiten täyttyvät tila. Mitään ei ole automaattisesti suljettu pois.

Sikojen toimenpiteet

2.3 Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Milloin emakoita ja ensikoita on pidettävä ryhmäkarsinassa?

Sikojen suojeluasetuksen (629/2012 3§ 2 mom) mukaan ”emakko tai ensikko voi olla erillään ryhmästä alkaen viikko ennen odotettua porsimista ja päättyen neljän viikon kuluttua porsimista seuraavaan tiineyteen johtavaan astutukseen tai siemennykseen”. Hyvinvointikorvauksessa ei ole pohjalainsäädäntöön nähden lisävaatimuksia ajasta mutta aina silloin kun emakot ja ensikot ovat ryhmäkarsinassa toimenpiteen vaatimuksia tulee toteuttaa.

2.4 Parannetut porsimisolosuhteet

Miten porsitushäkki voidaan purkaa? Riittääkö, että avaa jonkun seinän?      

Sallitulla porsitushäkillä tarkoitetaan uudempia häkkiratkaisuja, jotka voidaan käytännössä purkaa tai avata niin, että seinät eivät rajoita sen jälkeen emakon liikkumista koko karsinan alueella.

Porsaiden suojaksi on jätettävä kuitenkin vähintään 1 m2 kokoinen hyvin kuivitettu makuualue. Vaikka porsitushäkkiä käytettäisiinkin, on myös muistettava pohjalainsäädännön vaatimus viikkoa ennen odotettua porsimista annettavasta riittävästä pesäntekomateriaalista.

2.5 Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

Mikä riittää kuivitukseksi?  

Kaikkia eläinryhmiä koskee vaatimus ”hyvin kuivitettu”. Toimenpiteen korvaus tulee kuivikkeista ja kuivitustyöstä.  Mikäli karsinoita ei pystytä hyvin kuivittamaan esim. lannanpoistojärjestelmän vuoksi, kannattaa valita vaihtoehtoinen toimenpide 2.7 Virikkeet, jossa riittää pienempi määrä irtainta aineista kuivikkeena.

Lampaiden ja vuohien toimenpiteet

3.3 Lampaiden ja vuohien hoito

Kuinka monta papananäytettä täytyy loistorjuntasuunnitelmaan liittyen ottaa ja toimittaa analysoitavaksi sitoumusvuodessa? 

Toimenpiteessä 3.3 Lam­pai­den ja vuo­hien hoi­to tulee pa­pa­na­näyt­teitä ot­taa vä­hin­tään kak­si ker­taa si­tou­mus­vuo­des­sa vaik­ka lois­tor­jun­ta­suun­ni­tel­man mu­kaan nii­tä ei tar­vit­si­si ot­taa ol­len­kaan. Näytteitä voi ottaa myös enemmän kuin kaksi.​

Siipikarjan toimenpiteet

4.4 Siipikarjan virikkeet​

Siipikarjan virikkeinä voitiin viime sitoumuskaudella käyttää roikkuvia ja irrallisia virikkeitä? Onko se mahdollista tänäkin sitoumuskautena?

 Myös sitoumusvuonna 2017 voidaan siipikarjan virikkeinä käyttää roikkuvia virike-esineitä ja naruja, esim. köysiä tai ketjussa riippuvia puupaloja tai palloja. Virikkeinä voi käyttää myös esim. irrallaan olevia muoviesineitä tai palloja. 

4.5 Sii­pi­kar­jan ta­sot, ram­pit ja or­ret​

Voiko käytössä olevia rehu- ja juomalinjastoja käyttää broilereiden ja kalkkunoiden orsina?

Myös sitoumusvuonna 2017 voi rehu- ja juomalinjastoja käyttää puolet orsien, tasojen ja ramppien velvoitteesta ja edelleen rehu- ja juomalinjastot voidaan laskea orsiksi, jos putkien päällä olevat vaijerit on poistettu. ​ 

Sitoumuskausi 2015–2016

Kysymykset ja vastaukset liittyvät toimenpiteisiin, joihin ei ole tehty muutoksia vuonna 2017.

Nautojen toimenpiteet

1.1 Nautojen ruokinta ja hoito

Onko nautojen eläinten hyvinvointikorvauksen tarvittava ruokintasuunnitelma/ tuotantoseuranta mahdollista tehdä tilalla itse, vain onko oltava jonkun ulkopuolisen esim. neuvojien tai teurastamojen tekemä? Onko jalostussuunnitelma oltava myös?

Rehuanalyysiin perustuvan ruokintasuunnitelman voi periaatteessa tehdä itse. Silloin pitää kuitenkin olla tiedossa eläinten ravintoainetarpeet kasvuun ja/tai tuotantoon sekä koko dieetin ravintosisältö. Käytännössä lihakarja/emotiloilla se olisi helpointa toteuttaa.

Tuotannonseuranta onnistuu maitotilalla helposti, jos esim. lypsyasemalta tai robotilta saadaan eläinkohtaiset maitotuotokset. Lihakarjan tuotantoa voi seurata mittaamalla ja arvioimalla elopainoa sekä teurasraporteista. Jalostussuunnitelmaa ei edellytetä.

Ruokintasuunnitelma: tuleeko säilörehun rehuanalyysi tehdä kaikista kasvukauden sadoista?

Ruokintasuunnitelman perustana on ruokinnassa käytettävän satokauden rehun rehuanalyysi.

Eri sukupuolta yli 8 kk ikäisiä nautoja ei saa pitää samassa karsinassa: Saako siitossonni jäädä tehtävänsä suorittamisen jälkeen lehmien karsinaan ja jos, niin kuinka pitkäksi aikaa?

Saa jäädä. Ehdoissa siitossonneilla on ”lupa” olla lehmien kanssa samassa karsinassa, aikaa ei ole rajattu astutuskauteen.   

Emotilalla emojen kanssa samalla laitumella ovat yli 8 kuukaudenkin ikäiset lehmä- ja sonnivasikat. Vasikat erotetaan emistään vasta syksyllä marraskuussa, jolloin sonnivasikat lähtevät pois tilalta  kokonaan. Onko tukiehtojen mukaista?

Ei ole.

1.2 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Onko 2 vasikkaa ryhmä eli onko pakko laittaa karsinaan useampia? Tautipaineen takia pitävät parhaana kahden ryhmiä (uusi navetta ja tutkimukset kuulemma suosittavat ennemmin pareittain mieluummin kuin isompiin ryhmiin).

Jo kaksi vasikkaa on ryhmä.

1.2a: pinta-alavaatimukset täyttyvät yksilö- ja ryhmäkarsinoissa, vasikat saadaan peitolla tai loimella tarvittaessa lämmitettyä. Onko estettä valita alle puolivuotiaille olosuhteiden parantamista?

Ei ongelmaa, jos tilalla on käytössä ryhmäiglut. Vasikoiden pitää tukiehtojen mukaan olla ryhmäkarsinassa, joten 1 eläin/igluaitaus ei riitä.

Miten tilan tilantarve määritellään 1.2c: emot + vasikat ulkona aitauksessa, jossa hyvin kuivitettu katos makuualueena? 

Kun puhutaan (rakennusten) neliövaatimuksista, niin niitä ei voi täyttää kattamattomalla alalla. Se aika on tietysti poikkeus, kun eläimet ovat isolla pellolla ja syövät laidunta. Jos ajatellaan, että kylmäpihatossa eläimet pääsevät koko ajan sisälle ja ulos ja rakennuksen yhteydessä on jaloittelutarha/aitaus, 10 m2 täytyy kertyä katon alta. Jos on 50 emoa vasikoineen, voi olla vaikka 150 m2 hyvin kuivitettua makuukatosta ulkona ja 350m2 sisällä.

1.2c Lasketaanko lantakäytävä emon ja vasikan 10 m2 alaan?

Lantakäytävä sisältyy karsinan tilavaatimukseen eli sitä ei tarvitse rajata pois.

1.2c Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen: pitääkö vasikkapiilossa olla juomakuppi ja pitääkö siellä sopia yhtä aikaa syömään tai makaamaan?

Vasikkapiilo ei ole tukiehtojen mukaan pakollinen ja siitä ei ole säädetty eläinten hyvinvointikorvauksessa sen enempää.

1.2c Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen: Voiko poikimakarsina (kiinteä) sisältyä tähän 10 m2 pinta-alavaatimukseen?

Ei voi, poikimakarsina ei voi sisältyä emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden vaatimaan 10 m2, vaan 11 m2:n poikimakarsinan pitää olla erotettavissa muusta karsinasta siten, että muuhun karsinaan jää vielä vähintään 10 m2/karsinaan jäävä emo&vasikka-pari.

1.3 Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Toimenpide 1.3a Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Voiko valita lypsykarjatilalle, jos lypsylehmät ovat kytkyissä?

Kyllä, kytkemiskielto koskee vain lihanautoja.

Hyväksytäänkö toimenpiteessä 1.3a, 1.3b ja 1.5b pehmikkeeksi parsimatto, jos on rakolattiakarsina?

Jos on paksu joustamaton petimatto ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet, niin OK makuualueeksi. Jos on ohut matto, sen alle voi laittaa kiinteäksi alustaksi esim. vanerin.

Toimenpiteissä 1.3b ja 1.5b puhutaan pehmentävistä rakenteista, mitä ne ovat?

Ne ovat ritilöiden pehmusteet, kumiset ritilämatot tai reunat palkkien päällä tai reunoilla 

Kohta 1.3b: lasketaanko ryhmäkarsinan pinta-alaan mukaan myös jaloittelualue? Kyseessä luomu loppukasvattamo, jossa eläimet pääsevät jaloittelualueelle koko ajan ja vapaasti. Jaloittelualue on asfaltoitu.

Jaloittelualuetta ei ole ajateltu mukaan. Ryhmäkarsinan pinta-alaan lasketaan rakennuksen sisäpinta-ala, jossa eläin voi vapaasti liikkua, oli se sitten ryhmäkarsina tai osa hallista.

1.3b Pitääkö kylmäkasvattamossa olla sisätilaa 6,5 m2 vai käykö siihen jaloittelualueen neliöt?

Alaan lasketaan katettu ala, jossa eläimet voivat liikkua vapaasti. Ala voi muodostua esim. katetusta ruokinta- ja makuualueesta.

1.3b Tilalla on muutama astutussonni lehmien ja hiehojen joukossa pihatossa. Miten lasketaan yli 12 kk ikäisille astutussonneille tilavaatimus kun ne ovat samassa karsinassa naaraspuolisten kanssa?

Jotta asetuksen tilavaatimus täyttyy, kaikille sonnin kanssa samassa karsinassa tai tilassa oleville pitää löytyä lämminkasvattamossa 4,5 m2 / eläin ja kylmäkasvattamossa 6,5 m2/eläin. 

1.3b Alkuperäisrotutila, jolla emolehmäkäytössä suomenkarjaa ja pari isoa (3-v ja 6-v) siitossonnia on talviaikaan kytkettyinä navetassa. Sonnivasikat kasvatetaan lihaksi, ja ne ovat vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden mukaisissa oloissa. Voiko valita toimenpiteeksi? Saavatko sonnit käyttötavalla 4. toimenpiteestä tukea?

Sonneilla ei tarkastella käyttötapaa. Sitoumusehdoissa sanotaan, että urospuolista nautaa ei saa pitää kytkettynä. Jos siitossonnit viettävät talven navetassa kytkettyinä, tila ei voi valita tätä toimenpidettä.

1.4 Nautojen laidunnus ja jaloittelu

1.4a Nautojen laidunnus ja jaloittelu Eläimien on ulkoiltava. Miksi eläimet on ”pakotettava” ulos navetasta, vaikka niiden mielestä sisätiloissa olisi niiden kannalta mukavampaa, esim. ulkona runsaasti hyönteisiä, paahtava aurinko, kova sade. Nauta on mieluusti ulkona kun sää on mukava. Eli jos tarkastushetkellä eläimet ovat sisällä omasta halustaan, miten tarkastajat tämän tulkitsevat?

Toimenpiteen tukiehtojen mukaan kaikkien vähintään 6 kk ikäisten nautojen on laidunnettava laidunkaudella vähintään 60 päivänä (sonnit voivat olla ulkoilutarhassa) ja jaloiteltava ulkotarhassa laidunkauden ulkopuolella vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivittäistä ulkoilua ei siis vaadita, jos sää ei sitä salli. Valvonnassa katsotaan laidunnus- ja jaloittelukirjanpitoa sekä laitumen ja jaloittelutarhan  kuntoa, esim. onko laitumella sen näköistä, että eläimet ovat siellä olleet.

1.4a Laidunnus- ja jaloittelutoimenpiteessä naudoille on sitoumusehdoissa mainittu, että nautojen on päästettävä jaloittelemaan ulos. Eli tässä tapauksessa ei enää käy emojen jaloittelu pihatossa vaan ne on päästävä ulos alueelle jossa ei ole kattoa?

Toimenpiteessä 1.4a kaikki yli 6 kk naudat on päästettävä kesällä laitumelle ja talvella ulos jaloittelemaan, myös emot. Ulkoilun on tapahduttava taivasalla. Jos ei emojen ulkoilutus talvella onnistu, tila voi valita toimenpiteen 1.4b.

Toimenpide 1.4a Nautojen laidunnus ja jaloittelu: laidunkauden ulkopuolella lypsykarja on parsinavetassa. Ummessa oleville lehmille on kuivikepohjainen kylmäpihatto. Voiko toimenpiteen valita?

Jos valitsee tuon toimenpiteen, pitää kaikkia yli 6 kk ikäisiä nautoja laiduntaa kasvukaudella vähintään 60 päivän ajan (sonneilla käy myös jaloittelutarha) ja ulkoiluttaa muuna aikana. Ei voi toteuttaa vain osalla karjasta.

1.5 Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Toimenpide 1.5a Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat ”Noudatettava tilan kaikilla poikineilla”. Lasketaanko karsinatarve keskiarvona esim. edellisen vuoden eläinmäärän perusteella vai pitääkö karsinoiden määrän täyttyä joka päivä, kunkin päivän eläinmäärän perusteella? Jos tilalla on 100 poikinutta niin tarkoittaako ”yksi karsina jokaista alkavaa 20 lehmän ryhmää kohti” kuutta (6) sairas-, hoito- ja poikimakarsinaa?

Lehmämäärää pitää seurata jatkuvasti. 

Lypsy- ja emolehmien lukumäärä, kpl Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden lukumäärä vähintään, kpl
1–20 1
21–40 2
41–60 3
61–80 4
 

 

Toimenpiteet 1.5a ja 1.5b Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito ja poikimakarsinat sekä Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat: Miten eläintä pidetään lämpimänä, pitääkö tilassa olla erillinen lämmitin?

Eläin on pidettävä tarvittaessa lämpimänä. Keinoja on monia mutta minimissään siihen voi riittää esim. peite tai loimi.

Sikojen toimenpiteet

2.1 Sikojen ruokinta ja hoito

Porsastuotantosikalan tuotantosuunnitelma: pitääkö olla paperilla vai voiko tiedot olla koneella tuotannonohjausohjelmassa?

Voi olla sähköisessä muodossa ja sieltä luettavissa ja tulostettavissa. Oleellista on nähdä ja suunnitella tulevat eläinten määrät. 

Mitä asioita vaaditaan sikojen ruokintasuunnitelmissa ja pitääkö päiväkasvu mitata?

Oleellista on tietää sikojen ravintoainetarpeet (esim. lihasioilla eri viikoilla ja emakoilla eri tuotannon vaiheessa). Sitten rehuannoksen rehuarvot (energia, valkuainen) ja annettavat rehumäärät, jolloin nähdään miten tarve täyttyy. Päiväkasvun mittaamista ei vaadita mutta ruokinta suunnitellaan käytännössä jonkun tavoitteen mukaan lihasioilla.

2.2 Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu

Emakoiden ulkoiluttaminen: mitä ulkoiluttamistilalta vaaditaan?  Pohja, kattaminen, juomapisteet. Pitääkö olla juomapistettä ulkona, jos vapaa pääsy koko ajan sisälle juomaan? 

Vain pohjalainsäädäntö ja siinäkään ei puhuta kuin aidoista. Juomapistettä ei vaadita.

Jos valitsee sikojen jaloittelu-toimenpiteen, niin riittääkö ulkoilu katoksen alla vai täytyykö olla ihan taivasalla?

Koko ulkoilualue ei voi olla katettua alaa

2.4 Parannetut porsimisolosuhteet

Täyttääkö valvonnassa pinta-ala vaatimuksen karsina, jonka ala on yli 6 m2, kun portit lantakäytävälle on avoinna, mutta jonka ala on 5 m2 lantakäytävän tyhjennyksen ja kuivituksen aikana?

Jos ala on 6 m2 muulloin kuin siivouksen ajan, niin OK.

Porsitusolosuhteet: onko vaatimusta vapaaporsituskarsinan kiinteän lattian alalle muutoin kuin että porsailla toki oltava kiinteää? Voiko esim täysritiläporsituskarsinoista tehdä vapaaporsituskarsinoita, jos porsaspesän muuttaa kiinteäpohjaiseksi+kuivittaa?

Muuta vaatimusta kiinteästä ei ole. Vapaaporsituksen olennainen osa on pesämateriaalin runsas tarjonta, jotta emakko voi rakentaa siitä aidon pesän. Vapaaporsituksessa olisi hyvä olla kiinteä lattia myös suurimmassa osassa emakon aluetta, porsaspesän lisäksi. Vapaaporsituksen onnistumisen kannalta on ylipäänsäkin tärkeää, että karsinan suunnittelussa käytetään jotakin testatuista ja hyviksi havaituista malleista, joissa yksityiskohdat on hienosäädetty kohdalleen: kiinteän lattian määrän lisäksi näitä ovat mm. karsinan pinta-ala, tukirakenteiden sijainti ja ruokinta- ja juomapaikkojen sijainti. Jos porsituskarsinan suunnittelussa yrittää säästää väärässä kohdassa esim. laittamalla vähemmän kiinteää lattiaa kuin mikä tutkimuksissa ja käytännössä on havaittu toimivaksi, se kostautuu helposti, kun emakko sen seurauksena käyttää karsinaa eri tavalla kuin se käyttäisi optimaalisesti suunniteltua karsinaa (esim. porsii eri kohtaan karsinaa kuin tuottaja haluaisi) tai porsaita jää emän alle herkemmin kuin jäisi optimaalisesti suunnitellussa karsinassa.

2.5 Vieroitettujen porsiaden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 2.5 on kaksi-ilmastokarsinoista. Vaaditaanko tässä lattialämmitystä vai erillistä katosta, jolloin osaston lämpötila voi olla alhaisempi vai mitä tämän vaatimuksen toteuttaminen vaatii?

Vaaditaan minimissään katettu (katosta voi nostaa porsaiden iän mukana) ja hyvin kuivitettu makuualue, jolloin siinä lämpimämpää kuin muualla. Lattialämmitys tai lämpölamput mahdollisia muttei pakollisia.

2.6 Kastraatiokivun poisto ja vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle

Ehto 2.6a kivun lievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation. Ehdoissa lukee, että tämän voi valita  vain porsastuotantosikalat, mutta voiko sen voi valita myös yhdistelmäsikalat?

Ilman muuta se kattaa nekin.

2.6b Miten viljelijä (=lihasikojen kasvattaja) varmistuu, että saa vaan ”leikkaamattomia” porsaita?

Korvaus on ajateltu puolelle 3-8 kk ikäisistä lihasioista. Ongelmaksi tulee, jos tila saakin vain karjuporsaita lihasioiksi.

Sikojen kastraatiokivun poistaminen  ”annettava kirurgisen kastraation yhteydessä ja sen jälkeen jälkikivun hoitoon kipulääkettä…”,   käytössä kuulemma pitkävaikutteista kipulääkettä eli käytännössä annetaan vain 1 piikki kastroitaessa, riittääkö?

Tiedossamme ei ole (2/2015), että sioille olisi Suomessa rekisteröitynä pitkävaikutteista kipulääkettä, jota voisi käyttää viestissäsi kuvatulla tavalla eli että yksi piikki vaikuttaisi kyseisessä eläinten hyvinvointikorvauksen ehdossa tarkoitetulla tavalla riittävän pitkään myös kastraation jälkeiseen kipuun. Sioilla yleisesti eri kauppanimillä ja vahvuuksina käytettyjen meloksikaamivalmisteiden vaikutusaika on 24 tuntia, mikä suinkaan ei tarkoita ”pitkävaikutteista” valmistetta eikä yksi ennen kastraatiota annettu piikki anna riittävää kivunlievitystä enää yli vuorokauden kuluttua kastraatiosta.  Naudoille on kipulääkkeinä olemassa useitakin rinnakkaisia, karprofeeniä tehoaineenaan sisältäviä rinnakkaisia injetiovalmisteita, joilla saadaan kertainjektiolla 2–3 vuorokauden vaikutusaika. Karprofeenivalmisteita ei kuitenkaan ole rekisteröity käytettäviksi sioilla, ainoastaan naudoilla sekä koirilla ja kissoilla.    

Mikäli tuon kyseisen ”pitkävaikutteista kipulääkettä” koskeneen väitteen esittänyt taho pystyy nimeämään tarkoittamansa valmisteen, pitänee asiaa pohtia uudelleen; muussa tapauksessa vastaus kysymykseesi on kielteinen. Sitä paitsi on eläinten hyvinvointikorvauksen kyseisen ehdon interventiokorvaukset laskettu sillä perusteella, että kastroitavat porsaat otetaan kiinni kahdesti ja niille injisoidaan kipulääke kahdesti. Tässä tapauksessa on kahden kipulääkeinjektion antamisesta aiheutuva työkustannus suurempi kuin lääkekustannus.

2.7 Sikojen virikkeet

Jos karsinassa on sioilla olkihäkki, jossa on jatkuvasti olkea/heinää tarjolla. Mitä sen lisäksi tarvitaan (ja tarvitaanko) jotta täyttää tämän ehdon?

Kiinteä luonnonmateriaalista oleva virike esim. puu, narut , säkit tms

Sikojen virikkeet: tarkoittaako, että lihasikojen kiinteinä leluina käy vain roikkuvat puurungot tai säkkipalat ja porsailla käy vain  luonnonkuituköydet tai säkkipalat tai muu vastaava                          

Saa olla myös muita luonnonmateriaaleja, ja saa ripustaa myös muilla tavoilla, kunhan virikkeet toimivat edelleen hyvin. Ehdoissa mainitut materiaalit ja kiinnitystavat on tarkoitettu esimerkeiksi hyviksi osoittautuneista käytännöistä.

Olennaista virikkeiden toimivuuden kannalta on, että sikojen on helppo ylettyä niihin ja että ne pysyvät puhtaina. Ylettymisen kannalta olennaista on, että ne eivät ole kärsän tasoa korkeammalla, koska silloin kurkotteleminen menee vaikeaksi..  Ritilälattialle sijoitetut virikkeet likaantuvat helposti, jolloin siat menettävät mielenkiintonsa niihin. Kiinteällä lattialla, etenkin sen makuualueena käytetyllä osalla virikkeet pysyvät toden-näköisemmin puhtaina, mutta silloin on toisaalta huolehdittava, että sioilla on tarpeeksi sellaista makuualuetta jossa ei joudu makaamaan epämukavasti puupalojen päällä. Käykö sioille kiinteiksi virikkeiksi kumiset lelut?

Kumiesineitä kuten kumiletkua on jonkin verran kokeiltu virikkeenä, mutta niistä ei ole kovin hyviä kokemuksia, ennen kaikkea siksi että siat kyllästyvät useimpiin kumiesineisiin nopeasti. Verrattuna esim.  hamppu- ja sisalköysiin, tuoreeseen puuhun, paperiin, pahviin, juuttisäkkeihin ym. kasvikuituja sisältäviin virikkeisiin, erona näyttäisi olevan se, että kaikki nämä viimemainitut tuoksuvat sikojen mielestä jossain määrin syötäviltä, mistä syystä ne pureskelevat niitä jopa kuukaudesta toiseen. Siis kumiset lelut esim. letkunpätkät eivät  käy tässä toimenpiteesssä.

Lampaiden ja vuohien toimenpiteet

3.3 Lampaiden ja vuohien hoito

Miten lampaiden ja vuohien loistorjuntasuunnitelma tehdään, tilakäynnin yhteydessä vai toimistolla ja mitä siihen menee aikaa?

Kumpi vaan käy. Melkein helpompi tehdä esitietojen perusteella ja mahdollisten papananäytteiden perusteella toimistolla.  Aikaa menee esitietojen ja näytevastausten ollessa valmiina noin tunti.

Mitä asioita loistorjuntasuunnitelmassa on? Tehdäänkö kerran vuodessa, päivitetäänkö ja voiko olla pitempään voimassa?

Pitää lukea huolella esitiedot, edelliset lääkitykset, eläinten ostot, laidunkierto, eri eläinryhmät laitumilla ja miten tulevana kesänä laidunnetaan (eri sukupuolet/ikäryhmät/eri tarkoitukseen olevat lampaat), kasvu (=punnitus ja teurastustiedot / muut kasvutiedot) ja sairaustiedot. Näistä tehdään synteesi + suositukset toimenpiteistä ja laidunnuksesta sekä miten näytteillä tilannetta seurataan. Eli vuosittain täytyy tehdä suunnitelma ja seuranta sitä näytteillä.

Jos loistorjuntatilanne on tilalla hyvä ja vakaa, vuosittaisen suunnitelman tehdä jopa 30 minuutissa, mutta on edelleen tärkeää, että hyvääkin tilannetta seurataan ulostenäytteillä. Loistorjuntasuunnitelmaan kuuluen, kuinka monta papananäytettä kuuluu ottaa ja toimittaa analysoitavaksi sitoumusvuodessa?

Toimenpiteessä 3.3 Lampaiden ja vuohien hoito tulee papananäytteitä ottaa vähintään kaksi kertaa sitoumusvuodessa vaikka loistorjuntasuunnitelman mukaan niitä ei tarvitsisi ottaa ollenkaan. Näytteitä voi ottaa myös enemmän.

3.4 Lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu

Voiko uuhien jaloitteluvelvoitteessa olla maininta, että uuhia esim. 2 kk poikimisen jälkeen ei tarvitse ulkoiluttaa: nykyisin monet poi'ittavat jo sydäntalvella ja silloin karitsat ovat heikkoja, utareet paleltuma-alttiita myös ja eläinten erottelu (vieroittamattomat karitsat lajiteltava pois emojensa luota ja uuhet ulkoilemaan) aiheuttaa stressiä eläimille ja tallautumisriskin karitsoille. Samoissa ryhmissä voi kuitenkin olla eri-ikäisiä karitsoita emineen ja jaloitteluvelvoite päällä. Ei liene eläinten hyvinvointia edistävää/eettistä, jos pikku karitsat laitetaan emojen kanssa pakkaseen/sateeseen - jos emot sinne laitetaan, karitsat seuraavat perässä. Sairastumis- ja loukkaantumisriski on ilmeisen suuri.

Sitoumusehdoissa lukee, että emä on päästettävä laitumelle karitsan kanssa viikon kuluttua poikimisen jälkeen. Talvella voidaan kuitenkin emää ja karitsoita ulkoiluttaa jos sää sen sallii, eli kovalla pakkasella ei tarvitse ulkoiluttaa.

Siipikarjan toimenpiteet

4.1 Siipikarjan ruokinta ja hoito

Mitä on paperiruokinta?

Käytännössä levitetään paperia isosta leveästä rullasta lattialle. Sanomalehtipaperi ei ole hyvä, koska painomusteessa on liuottimia ja öljyjä. Kalkkunoilla tarkoitusta voi palvella esim. kartonki, pahvit tai munakennot. Myöhemmin alustat toimivat virikkeinä. Olennaisinta on että rehu on helposti saatavilla lattiatasossa, jotta kaikki poikaset löytävät sen.  Tällaisella ruokinnalla siis ratkaistaan sitä ongelmaa, että jos rehu ei ole näin helposti löydettävissä, jotkin untuvikot kuolevat nälkään, kun eivät ehdi löytää rehua ajoissa.

Miksi siipikarjan ruokinnassa vaaditaan kokonaisia jyviä?

Mitä nuoremmalla iällä jyvien antaminen aloitetaan, sitä tehokkaampi on sen vaikutus myöhemmän käyttäytymisen ohjaamisessa terveeseen suuntaan.

Nokkimiskäyttäytymisen muokkaajina jyvät ovat siis sitä tehokkaampia, mitä aikaisemmin niitä aletaan antaa. Jyvien ja muun rehun määrää laskettaessa on otettava huomioon, että kokonaiset jyvät eivät korvaa vastaavaa määrää viljaa rehussa, koska kokonaiset jyvät eivät imeydy pienillä poikasilla yhtä tehokkaasti.

4.3 Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen

Koskeeko lannanpoisto 3krt/vko myös lattiakanaloita?

Kyllä koskee. Kerrosritiläkanaloissa, joissa on ritilöiden alla käytössä olevat lantahihnat ja kanaloissa voidaan toteuttaa lannanpoistoa 3 krt/vko, voisivat valita.

4.5 Siipikarjan tasot, rampit ja orret

Voiko käytössä olevia rehu- ja juomalinjastoja käyttää broilereiden ja kalkkunoiden orsina?

Myös sitoumusvuonna 2017 voi rehu- ja juomalinjastoja käyttää puolet orsien, tasojen ja ramppien velvoitteesta ja edelleen rehu- ja juomalinjastot voidaan laskea orsiksi, jos putkien päällä olevat vaijerit on poistettu. 

Siipikarjan virikkeinä voitiin viime sitoumuskaudella käyttää roikkuvia ja irrallisia virikkeitä? Onko se mahdollista tänäkin sitoumuskautena?

Myös sitoumusvuonna 2017 voidaan siipikarjan virikkeinä käyttää roikkuvia virike-esineitä ja naruja, esim. köysiä tai ketjussa riippuvia puupaloja tai palloja.

Lasketaanko kerrosritiläkanalan ritilät lattiapinta-alaksi vai voidaanko ne laskea tasoiksi?

Kerrosritiläkanalan tasot voi laskea tasoiksi ainoastaan silloin, kun eläintiheys on enintään 9 kanaa per kanojen käytettävissä oleva lattianeliömetri (siis ilman tasojen alaa). Jos eläintiheys on suurempi, hyvinvointikorvauksen ehto voidaan täyttää lisätasoja tai lisäramppeja asentamalla.

Millaisia ovat orret ja tasot?

Kuvassa oikealla orreksi käännetty lauta on jalkapohjien terveydelle huono ratkaisu, koska linnun varpaat joutuvat olemaan luonnottomassa asennossa (eivät pääse kiertymään orren ympäri niin kuin pitäisi). Lisäksi laudan paine kohdistuu liian kapeaan osaan jalkapohjassa, mikä sekään ei ole terveellistä.

Orsi

Orsi on ohuehko tanko (esimerkiksi munivien kanojen orsien läpimitta on noin 4 cm, kalkkunoille tarvitaan selvästi paksumpi), jolloin linnun varpaat kiertyvät sen ympärille, poikkileikkaus joko pyöreä tai pyöristettykulmainen neliö. Suositeltavia materiaaleja ovat puu tai se saksalaisten kehittämä synteettinen siipikarjarakennusten orsimateriaali. Metallit ja tavalliset muovit eivät ole kovin hyvä, koska ne painuvat ilmatiiviisti jalkapohjaa vasten ja lisäävät siksi tulehdusten ja paiseiden kehittymistä niihin pieniin naarmuihin, joita jalkapohjissa välillä on. Orrella taas kävellään samalla tavalla kuin ohuella oksalla, eli vähän varovaisemmin, asettaen varpaat joka askeleella orren ympäri.

Untuvikkojen orsien on syytä olla niin alhaalla, että niille on helppo nousta. Lihasiipikarjalla 6 viikon ikään asti ja osa niistä sen jälkeenkin, paras ratkaisu on sijoittaa osa orsista juuri untuvikkojen pään korkeuden yläpuolelle, osa juuri 6-viikkoisten pään korkeuden yläpuolelle ja osa täysikokoisten pään yläpuolelle. Paikat suunnitellaan siten, että alemmat orret/tasot muodostavat helppoja reittejä ylemmille ja kokonaisuus on sellainen, että täysikokoistenkin lintujen on mahdollisimman helppo liikkua hallissa.

Taso

Taso on nimensä mukaisesti jotain leveää ja litteää, kuten leveä lauta tai hylly, ja lintu seisoo sen päällä varpaat suorina. Tasolla linnut kävelevät samalla tavalla kuin maassa. Oleellisinta siipikarjalle on, että niillä on ylipäänsä jotain mille ne voivat nousta yöksi nukkumaan rakennuksen lattiatasoa korkeammalle, ja että nämä rakenteet ovat linnuille turvallisia (esimerkki turvattomista rakenteista ovat metallisten rakenteiden terävät kulmat, joista tulee helposti jalkoihin haavoja, jotka voivat tulehtua ja kehittyä paiseiksi). Lihasiipikarjalla käytetään orsien sijasta usein kuitenkin tasoja siksi, että ne on jalostettu ruumiinrakenteeltaan raskaiksi ja siten alkuperäistä kömpelömmiksi, minkä takia on pieni riski, että ne voivat pudota yrittäessään mennä orrelle.

Ramppi

Ramppi on vino kulkureitti lattialta orrelle/tasolle.​